top of page

TIR/RSF tuomitsee toimittajien maalittamisen

Demokratia tarvitsee vahtikoiransa


Journalismiin kuuluu haastaa valtaapitäviä. Demokraattisen yhteiskunnan luonteeseen kuuluu myös, että vastaväitteitä voi esittää vapaasti.

Faktoihin perustuva keskustelu on tervetullutta. Mutta yksittäisen toimittajan maalittamisella ei ole mitään tekemistä asiallisen keskustelun tai kritiikin kanssa. On täysin tuomittavaa, että usein juuri naiset – ja varsinkin nuoret naiset – otetaan tarkoituksella kitkerimpien kommenttien kohteeksi.

Kun maalittaminen johtaa suoranaiseen solvaustulvaan jossa toimittajan ikä, sukupuoli tai jokin muu asia, joka ei millään lailla liity journalistiseen työhön – puhutaan vakavasta uhasta sananvapudelle ja koko yhteiskunnalle.

Toimittajat ilman rajoja -organisaation kansainvälinen sihteeristö julkaisee vuosittain lehdistönvapausindeksin (World Press Freedom Index). Siinä Suomi sijoittuu nyt sijalle viisi. Vain kahdeksassa maassa lehdistönvapaustilannetta voidaan kutsua hyväksi. Indeksiin kuuluu 180 maata.

Suomen sijoitus kärjen tuntumaan ei tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin. Toimittajien turvallisuuden heikentyminen voidaan todeta myös meillä. Viisi mittaria määrittelee, miten kukin maa sijoittuu indeksissä. Suomen ongelmana on jo jonkin aikaa pidetty mediayhtiöiden keskittymistä: isommat ostavat pienempiä. Vaikka tätä on perusteltu sillä, että se on pienille elinehto, se tarkoittaa kuitenkin, että kokonaisuutena erilaiset

näkemykset vähenevät.

Viime indeksissä, joka julkaistiin kansainvälisenä sananvapauden päivänä 3. toukokuuta, on todettavissa Suomen osalta merkittävä muutos aiempaan. Fyysistä väkivaltaa käytettiin uutistyössä olleita toimittajia kohtaan äärioikeiston convoy-mielenosoituksessa vuoden 2021 alkupuolella.

Se, että yksittäisiin toimittajiin kohdistettiin toimia – fyysisiä tai henkisiä – ja pyrittiin kommentteilla twitterissa, facebookissa tai muilla sosiaalisilla alustoilla kannustamaan samaan, voi johtaa itsesensuuriin, mikä tarkoittaisi toimittajien vaikenemista aroista aiheista.

Tämä lienee myös maalittamisen tärkein päämäärä. Sananvapautta ja demokratiaa se ei hyödytä, päinvastoin.

On sanottu, että on vaikeata puuttua asiaan lakiteitse. Mutta mahdotonta se ei voi olla. Pitää asettaa rajoja sen kaltaisiin henkilöön kohdistuviin lausuntoihin, joilla jopa jotkut kansanedustajat ovat kommentoineet toimitusten tuottamaa journalistista sisältöä. Ei ymmärretä – tai ei tarkoituksella haluta ymmärtää? – mitä tarkoittavat vapaa lehdistö ja journalismi, joiden perustarkoitus on palvella yleisön tarvetta tietää yhteiskunnan kehityksestä ja eriävistäkin näkökulmista.  Sen sijaan pyritään värjäämään yhteiskunnan vahtikoiran turkki vihreäksi, punaiseksi, mustaksi tai siniseksi ja näin sijoittamaan toimittaja milloin mihinkin puoluepoliittiseen leiriin.

Kehitys ei tietenkään koske vain Suomea, eikä maalittamisen kohteena ole vain toimittajia.

 

Vapaa lehdistö on demokratian tärkeimpiä kulmakiviä. Mutta lehdistön– ja sananvapaus eivät ole itsestäänselvyyksiä vaan arvoja, joita myös maan hallituksen ja eduskunnan tuleejatkuvasti puolustaa ja joiden merkityksestä pitää muistuttaa. Ellei tämä toteudu muutoin,niin lakiteitse, jotta varmistetaan, että ympäristö säilyy turvallisena sananvapauden ja eri toimijoiden koskemattomuuden säilymiseksi.


Yrsa Grüne-Luoma

puheenjohtaja

Toimittajat ilman rajoja Suomi ry

Kommentare


bottom of page