Suomi sijoittui kärkeen kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä viimeksi vuonna 2016. Seuraava indeksi julkaistaan perjantaina 3. toukokuuta. Kokosimme tähän juttuun tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet Suomen sijoituksiin indeksissä viime vuosina.
Suomella on pitkä historia ja maine lehdistönvapauden mallimaana. Lehdistönvapauden tilannetta eri maissa seurataan vuosittain RSF:n eli kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön koostamalla lehdistönvapausindeksillä. Indeksiä on julkaistu vuodesta 2002. Kuluneiden reilun 20 vuoden aikana Suomi on ollut indeksin ensimmäisellä sijalla yli 10 kertaa.
Suomi sijoittui ensimmäiseksi seitsemän kertaa peräkkäin vuosina 2009–2016. Vuosina 2011–2012 julkaistiin yksi indeksi. Vuoden 2016 jälkeen Suomi ei ole toistaiseksi palannut ykkössijalle, vaikka sijoitus on säilynyt koko ajan kärkimaiden joukossa. Heikoimmillaan Suomi on ollut sijalla 5.
Indeksi uudistettiin vuonna 2022, eikä sijoituksia ennen ja jälkeen uudistuksen voi siksi suoraan verrata.
Vuosina 2011–2012 julkaistiin yksi indeksi.
Lehdistönvapauden mallimaa
Suomi oli ensimmäisellä sijalla heti vuonna 2002, kun indeksi ensi kertaa julkaistiin. Kärkiviisikkoon ylsivät myös Islanti, Norja, Alankomaat ja Kanada. Esimerkiksi Ruotsi oli ensimmäisessä indeksissä sijalla 9. Seuraavina vuosina Suomi jakoi kärkipaikan usean muun maan kanssa, esimerksi Sveitsin, Islannin ja Norjan.
Kärkipaikka säilyi vuoteen 2007, jolloin Suomi putosi indeksin viidenneksi. Suomi kuitenkin otti takaisin ensimmäisen sijansa vuonna 2009, jolloin Suomen kanssa kärkipaikan jakoivat Tanska, Irlanti, Norja ja Ruotsi. Seuraavina vuosina Suomi oli ainoana maana ensimmäisellä sijalla, kunnes vuoden 2016 silloisen pääministerin Juha Sipilän ja Ylen väliset tapahtumat laskivat sijoituksen viidenneksi.
Näin sijoitus on muuttunut viime vuosina
2017: Pääministeri Juha Sipilän painostuspyrkimykset
Suomi hallitsi indeksiä pitkään, kunnes vuonna 2017 Norja ja Ruotsi kiilasivat edelle.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen-osasto kertoi tuolloin, että sijoitus heikkeni silloisen pääministeri Juha Sipilän Ylen toimittajiin kohdistamien painostusyritysten takia.
RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire piti Suomen putoamista vuoden merkittävimpänä yksittäisenä tapauksena.
2019: Nousu toiselle sijalle
Suomen nousua selitti vuonna 2019 ainakin se, etteivät lehdistön- ja sananvapauteen edellisinä vuosina liittyneet skandaalit toistuneet.
Indeksissä Suomea kuvattiin ”Vapaan lehdistön maana”. Se oli lainaus Helsingin Sanomien kampanjasta, joka ajoittui presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Suomen-vierailuun vuonna 2018.
2022: Pudotus historian heikoimmalle sijalle
Vuoden 2022 indeksissä Suomi jäi viidennelle sijalle. Sijoitus on Suomen historian huonoin, vaikkakin edelleen hyvä. Suomi oli sijoittunut viidenneksi aiemminkin.
Suomi sai selvästi indeksin ensimmäisenä ollutta Norjaa huonommat pisteet kahdella osa-alueella: journalismin laillisten puitteiden sekä taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnista. Sijoitukseen vaikuttivat ainakin kolmen Helsingin Sanomien toimittajan saamat syytteet Viestikoekeskus-tapauksessa sekä median lisääntyvä taloudellinen keskittyminen.
Lisäksi indeksin kriteeristöä uudistettiin, eivätkä tulokset siksi olleet täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Suomen kannalta hyvää oli se, että se sijoittui edelleen parhaaseen luokkaan eli maihin, joissa lehdistönvapauden tila on hyvä. Tähän luokkaan kuului tuolloin enää kahdeksan indeksissä vertailtavista 180 maasta.
2023: Turvallisuustilanne heikkeni
Suomi säilytti viidennen sijansa, mutta romahti toimittajien turvallisuutta koskevassa mittarissa sijalta 10 sijalle 23. Taustalla vaikuttivat Helsingin Sanomien toimittajien saamat tuomiot Viestikoekeskus-uutisoinnin takia.
Miten Suomi sijoittuu tällä kertaa?
Toimittajat ilman rajoja Suomi -järjestön puheenjohtaja Kaius Niemi sanoo, että Suomen sijoitus RSF:n kansainvälisessä lehdistönvapausindeksissä on viime vuosina pudonnut. Samalla journalistien työ on vaikeutunut, ja yhä useammin työrauha häiriintyy.
"Journalistien perustehtävää haastetaan entistä äänekkäämmin ja rajummin eri puolilta yhteiskuntaa. Tehtävämme on kysyä, onko Suomella edellytyksiä pysyä lehdistönvapauden mallimaana – ja samalla etsiä ratkaisuja ilmaantuviin ongelmiin", sanoo puheenjohtaja Kaius Niemi.
"Saman aikaan, kun lehdistönvapaustilanne maailmalla heikkenee ja naapurimaasta Venäjästä on muodostunut tiedonvälityksen musta aukko, on TIRin toiminta myös Suomessa yhä tärkeämpää."
RSF:n World Press Freedom Index
Vuodesta 2002 julkaistu indeksi arvioi lehdistönvapautta 180 maassa ja alueella.
Indeksi on tilannekuva lehdistönvapaudesta. Se ei mittaa journalismin laatua tai arvioi poliittista päätöksentekoa, vaikka poliittisilla päätöksillä saattaa olla vaikutusta sijoitukseen.
Indeksi uudistettiin vuonna 2022. Se arvioi nyt lehdistönvapautta viiden mittarin avulla: poliittinen ympäristö, laillinen toimintakehikko, taloudelliset edellytykset, sosiokulttuurinen ympäristö ja toimittajien turvallisuus. Indeksi ei arvioi hallitusten politiikkaa.
Sijoituksia ennen ja jälkeen uudistuksen ei voi suoraan verrata.
Sijoitus Indeksissä perustuu media-ammattilaisten, juristien ja yhteiskuntatieteilijöiden vastauksiin RSF:n laatimassa laajassa kyselyssä. Toimittajiin ja tiedotusvälineisiin kohdistuvia väärinkäytöksiä arvioidaan laadullisen tutkimuksen avulla.
Teksti: Ida Kannisto ja Carita Pettersson