top of page

Naisimami Sherin Khankan — Taistelen pelkoa, vihaa ja syrjintää vastaan

Päivitetty: 15. lokak. 2018

Sherin Khankan on Pohjoismaiden ensimmäinen naisimaami. Hän on perustanut kaksi vuotta sitten naisille tarkoitetun moskeijan Kööpenhaminaan. Mariam-moskeijasta, naisten asemasta, uskostaan ja taistelustaan suvaitsevaisen islamin puolesta hän on kirjoittanut omaelämäkerrallisen kirjan, Nainen on islamin tulevaisuus minun tarinani.

Vain tieto islamista lisää ymmärtämystä muslimien ja kristittyjen välillä. Minun tehtäväni on levittää tätä tietoa, vaikka se ei ole aina helppoa. Suomalaiselta äidiltäni ja syyrialaiselta isältäni olen aina saanut rakkautta ja kannustusta kaikkeen mitä olen tehnyt. Ilman perhettäni minulla ei olisi rohkeutta tähän taisteluun. KUVA: Anni Kotkamaa

Sherin Khankan kävi kertomassa ajatuksistaan viime viikolla Helsingissä.


— Tiesin, että tarvitsen paikan, jossa vien asiaani eteenpäin. Ideaani naismoskeijasta pidettiin mahdottomana. Haluan taistella kasvavaa islamofobiaa, syrjintää, vihapuhetta ja ennakkoluuloja vastaan. On korkea aika saada islam nykyaikaan ja tasa-arvo eri uskontojen välille. Uskon sen toteutuvan lisäämällä tietoa ja uutta asennetta. Tässä tarvitaan sananvapautta ja ehdottomasti myös naisten panosta.


Islam kohtaa ennakkoluuloja, joiden hälventämiseen tarvitaan tietoa ja avaraa mieltä. Siksi sananvapaus on tärkeä taistelukenttä muslimeille. Tanska ei ole ollut helppo maa, sillä kuohunta muslimiväestöä vastaan alkoi jo ennen Jyllands Postenin pilapiirroksista. Sherin Khankan tuohtuu koko piirrosjupakasta, sillä niin monta kertaa hän on saanut toistaa mielipiteensä.


— Minusta pilapiirrosjupakalla ei ole mitään tekoa sananvapauden kanssa. Itse pystyn olemaan välittämättä niistä, mutta moni muslimi kokee ne nöyryyttävänä heitä kohtaan. Piirrokset pilkkaavat ja tekevät naurettaviksi tietylle ihmisryhmälle arvokkaita asioita. En näe siinä mitään sananvapautta enkä järkeä. Meidänhän tulisi oppia elämään yhdessä sopuisasti ja kunnioittamaan toisiamme. Minusta tämä on pelkkää vastuutonta sananvapauden väärinkäyttöä. Ei sananvapauden tarkoitus ole hyökätä vähemmistöjä vastaan, pikemminkin puolustaa vähemmistöjä ja olla tarvittaessa heikkojen puolella. Sitä sananvapaus merkitsee minulle.


Vaikka tunnelmat Tanskassa ovat olleet monesti sakeat islamia kohtaan, ei Khankan pidä maataan erityisen suvaitsemattomana. Hän korostaa, että meteliä muslimeista pitävät ryhmät ovat harvalukuisia. Erityistä kiitosta hän antaa Tanskan medialle, joka koostuu pääosin järkevästä tiedonvälityksestä.


— Mediassa näen suurimman eron nuoren ja vanhan sukupolven välillä. Nuoret toimittajat ovat suvaitsevaisia, kriittisiä ja näkevät asiat laajasta, usein kansainvälisestä perspektiivistä. He ovat tottuneet erilaisiin kulttuureihin, haluavat oppia uusia asioita ja ymmärtää erilaisia aatemaailmoja. Näen Tanskan tulevaisuuden tässä mielessä valoisana.


— Meidän on myös aika ymmärtää, että länsimailla ei ole yksioikeutta tasa-arvoon ja sivistykseen. Eikä sananvapaus ole mikään länsimaiden monipoli eikä länsi omista yksin demokratiaa. Myös muiden uskontojen piirissä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Tämä on hyvä muistaa ennen kuin arvostelemme tai väheksymme kulttuureja, jotka poikkeavat omistamme.


Sheri Khankanin koti oli monikulttuurinen ja hänen kertoman mukaan paras mahdollinen tausta hänen työtään ajatellen. Sairaanhoitaja-äiti on kotoisin Mahlusta, Jyväskylän liepeiltä, ja hän on kristitty.


— Olen saanut suomalaisen kasvatuksen. Äidin periaate oli antaa kasvaa vapaasti. Olen aina saanut vanhemmiltani rakkautta ja kannustusta kaikkeen mitä olen tehnyt. Ilman perhettäni minulla ei olisi tätä rohkeutta taisteluuni. Äiti opetti minut kirjallisuuden ystäväksi ja rakkauden vapauden filosofiaan. Hän on roolimallini ja kasvatan itsekin neljää lastani hänen mallinsa mukaan. Olen saanut perhekeskeisen kasvatuksen ja sitä noudatan omassakin perheessäni.


Khankanin isä on Syyrian pakolainen. Vanhemmat tapasivat aikoinaan Tanskassa, jossa perhe asuu edelleen. Muslimi-isä ei ole juuri uskonnosta piitannut, paitsi viime vuosina, kun synnyinmaan verinen sota on saanut hänetkin turvautumaan rukouksiin viidesti päivässä.


— Isäni on ensimmäinen feministi ja poliittinen aktivisti, jonka tunnen. Hän on vakaumuksellinen sosiaalidemokraatti ja hän on johdattanut minua jo nuoresta ottamaan kantaa asioihin, väittelemään ja osallistumaan politiikkaan.


Sherin Khankan kääntyi muslimiksi 19-vuotiaana, ilman vanhempien painostusta mihinkään suuntaan. Valinta olisi voinut olla helpompikin, sillä Tanska on ollut islamilaisen maailman hampaissa erityisen tiukasti monesti, ei vähiten pilapiirrosskandaalinsa takia.


Tanskassa näkyvä naisaktivisti ja joukkonsa kanssa Mariam-moskeijan perustanut Khankan toimii koko ajan kahden tulen välissä. Toisaalta islamofobistiset äärioikeistolaiset näkevät hänet sen muslimien myyräntyön ruumiillistumana. Toisaalla vastassa on äärimuslimit.


—Äärioikeistolaisten mielestä islam uhkaa tanskalaisia arvoja ja tuhoaa Euroopan kristillisen perinnön. He kokevat uhkaksi myös pakolaiset, maahanmuuttajat ja kaikki vähemmistöt yleensä. Heille ihmiset eivät yksinkertaisesti ole saman arvoisia. Heidän propagandansa ja vihapuheensa on kovaäänistä ja ilkeää.


— Toisella laidalla ruuvia kiristävät konservatiiviset muslimit, joiden mielestä naiset ovat ”liian tunteidensa vietävissä, eivätkä sovi siksi johtamaan rukousta”. He vetoavat Koraanin kohtaan, jota ei ole Koraanista löytynyt.


Khankanin loppupäätelmä on, että toistemme väheksyminen synnyttää pelon ja pelko tekee meistä toisillemme vaarallisia. Pelon lietsominen johtaa tilanteeseen, joka ei ole enää hallittavissamme.


— Minä olen itse hyvä esimerkki kristittyjen ja muslimien hyvästä rinnakkainolosta. Äitini ja isäni ovat aina kunnioittaneet toisiaan ja toistensa kulttuuria. He keskustelevat paljon, ratkovat ongelmia kompromisseja tehden ja elävät edelleenkin onnellisessa avioliitossa.


Vanhempiensa liitto on yksi syy, miksi Mariam-moskeijassa vihitään uskontojen välisiä avioliittoja. Annettuun avioliittosopimukseen kirjataan myös oikeus avioeroon ja moniavioisuuden kielto.


— Minusta nykyajan Euroopassa on luontevaa, että ihmiset rakastuvat uskontorajojen yli. Siksi tämän on otettava huomioon eikä Koraani todellakaan kiellä eri uskontojen välisiä avioliittoja.


— Mariam-moskeijassa annamme apua parisuhdeongelmissa ja siitä onkin tullut meille varsin suosittu toimintamuoto. Moni nainen sanoo, ettei kertoisi ikinä ongelmistaan miesimamille, eivätkä perheväkivaltaongelmat kuulemma heitä kiinnostakaan. Me olemme ottaneet tähän asiaan tiukan kannan: mikäli avioliitossa ilmenee henkistä tai fyysistä väkivaltaa, liitto mitätöityy.


Muslimeja on puolitoista miljardia, heitä on kaikkialla maailmassa ja naisia puolet ihmiskunnasta. Ei siis ihme, että islamin vanhoillisten johtajien ote lipsuu miesten etuoikeutetusta asemasta ja se kiukuttaa heitä.


— Kehitys on vääjäämätöntä. Eihän naispappeuden sallimisesta kristittyjen keskuudessa ole kovin pitkä aika ja nyt puolet Tanskan papeista on naisia. Naisimameja on jo Kiinassa, USA:ssa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Saksassa ja nyt vihdoin myös Pohjoismaissa. Ehkä Suomessakin jo huomenna. Me tulemme eivätkä mitkään vaikeudet voi meitä estää.


— Me aiomme muuttaa islamilaisen maailmanhistorian suunnan. Jos länsimaisilla naisilla on vastassaan lasikatto, meillä on muuri. Ja sen me haluamme murtaa.


TEKSTI: Hilkka Kotkamaa

KUVA: Anni Kotkamaa

bottom of page