Katia Glikman kutsuu maanpaossa olevien venäläisten toimittajien tuottamaa journalismia ”antijournalismiksi". Ei siksi, että se vastustaa Venäjän hallintoa, vaan siksi, että se rikkoo journalistisia sääntöjä. Käytännössä anonyymi toimittaja luottaa anonyymeihin lähteisiin, jotka viittaavat nimettömiin asiantuntijoihin tai haastateltaviin. Tämä tehdään kostotoimien pelossa ja kaikkien osapuolten riskien minimoimiseksi.
Glikman työskentelee maanpaossa Sveitsissä Novaya Gazeta Euroopalle. Tapasimme hänet Tukholmassa RSF:n Ruotsin ja Suomen jaoston yhteisessä aamiaisseminaarissa, jossa keskusteltiin maanpaossa olevista venäläisistä toimittajista.
Novaya Gazeta Europe kuuluu onnekkaisiin, Glikman sanoo. Lehdellä, joka julkaisee uutisia kotisivultaan https://novayagazeta.eu/ pääosin Telegram-kanavien kautta saavuttaakseen lukijat Venäjällä, on rahoitusta ja tukea, joka ei liity USAID tai amerikkalaisten avustusjärjestöjen hankkeisiin. Washingtonin uusi hallinto lopetti hiljattain järjestön toiminnan.
Kaikki maanpaossa olevat toimittajat eivät ole yhtä onnekkaita. Monet mediatalot irtisanovat nyt teknistä ja IT-henkilöstöä sekä toimittajia, kertoo tapahtumassa Glikmanin rinnalla esiintynyt Suomen Toimittajat ilman rajoja hallituksen jäsen ja sihteeri Jarmo Koponen.
Koponen vieraili äskettäin Baltian maissa, jossa hän tapasi maanpaossa olevia venäläisiä toimittajia, joiden kollegoiden on pakko jättää työnsä. Sota vaikuttaa kaikkien mielenterveyteen. Venäjältä lähteneet ymmärtävät, että he eivät saa olla äänekkäitä vaatimuksissaan, vaan heidän on löydettävä uusia tapoja varmistaa viestinnän jatkuminen.
- Tämä on tuhoisaa, Koponen sanoo. Nämä ihmiset ovat elintärkeitä nykyisessä tilanteessa, koska meidän on löydettävä uusia tapoja ohittaa diktatuurien palomuurit.
Samaan aikaan Telegram apista on tullut todellinen taistelukenttä nykyaikaisessa informaatiovaikutuksessa, erityisesti Venäjän ja Ukrainan välisessä konfliktissa. Sovelluksen ainutlaatuiset ominaisuudet, kuten päästä päähän -salaus ja mahdollisuus luoda suuria julkisia kanavia tekevät siitä ihanteellisen työkalun sekä disinformaation levittämiseen että torjumiseen.
Vaikka Telegram on suosittu propagandistien keskuudessa, myös riippumattomat venäläiset tiedotusvälineet ovat ottaneet sovelluksen keskeiseksi journalismin ja aktivismin alustaksi. Mielenkiintoista on, että Telegramin salaus- ja anonymiteettiominaisuudet mahdollistavat riippumattoman median toiminnan ilman valtion häiriöiden riskiä.
Riippumattomat mediatalot, kuten Meduza (1,3 miljoonaa tilaajaa) ja TV Rain(500 000 tilaajaa), tavoittavat Telegramin kautta yleisönsä toimiessaan Venäjän rajojen ulkopuolella, vahvistaa alustan kehitystä pitkään seurannut Jarmo Koponen.
Sekä Glikman että Koponen uskovat, että maanpaossa toimivien venäläisten tiedotusvälineiden määrä vähenee lähitulevaisuudessa. Tämä ei johdu vain epävarmasta rahoituksesta, vaan myös siitä, että mitä pidempään toimittajat työskentelevät ulkomailla, sitä enemmän he menettävät ymmärryksensä ja kontaktinsa Venäjän kansan elämään ja ajattelutapaan.
- Mutta me aiomme selvitä maanpaossa, Katia Glikman sanoo.
Hän aloitti journalistisen uransa vuonna 2000, kun Putin tuli valtaan. Vuotta myöhemmin sanomalehti, jossa hän työskenteli, suljettiin. Kriittisesti hallintoon suhtautuvassa Novaja Gazetassa taas yksi hänen esimiehistänsä myrkytettiin ja hänen kollegansa Anna Politkovskaja murhattiin. Katia Glikman pakeni ulkomaille.
Katia Glikman Kuva : Jann Lipka
Nykyään Novaya Gazeta Euroopalla on 70 työntekijää ympäri maailmaa. Vuonna 2022 lehti kiellettiin Venäjällä. Reportrar utan gränser Ruotsissa tukee julkaisua, jonka päätoimittaja Dmitri Muratov sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2021. Kaksi vuotta myöhemmin Kreml leimasi lehden "ei-toivotuksi järjestöksi".
Siihen, että Venäjältä lähteneistä journalisteista 70 prosenttia käyttää edelleen salanimiä maanpaossakin, on painavat syyt. Näin on toimittava perhesuhteiden ja omaisuuden turvaamiseksi.
Venäjän journalistit joutuvat rakentamaan uudenlaisen journalismin konseptin valtiollisen sensuurin ja vainon pakon edessä.
Ukrainalainen journalismi keskittyy enemmän sodan todellisuuden dokumentointiin ja kansainvälisen tuen mobilisointiin.
Molemmat kuitenkin jakavat yhteisen haasteen - he jatkavat journalismia demokratian puolesta - vaarallisissa olosuhteissa.
Keskustelua maanpaossa olevista venäläistoimittajista moderoi RSF:n Siri Hill, joka on tulevaa kirjaa varten haastatellut toimittajia ympäri maailmaa, jotka on pakotettu maanpakoon, näiden joukossa venäläisiä ja valkovenäläisiä toimittajia.
Katia Glikman, Siri Hill, Jarmo Koponen Kuva : Jann Lipka
Kansikuva : Jann Lipka
———-
Vapaa media ja riippumaton toimittajakunta vahvistaa tasa-arvoa ja tukee demokratiaa. Toimittajat ilman rajoja Suomens osasto on työskennellyt vuosikymmenen journalismin ja ilmaisun vapauden puolesta.
Voit osallistua toimintaan tukemalla tilaisuuksiamme ja sijoittamalla rahankeräystilillemme:
FI17 1544 3000 3431 81
Keräyslupa: RA/2024/190
Comments