Toimittajia siirrettiin vankiloista ja kyyditettiin Liettuaan – laskelmoitu viesti myös Venäjälle

Yhdeksän valkovenäläistä toimittajaa päästettiin torstaina ennenaikaisesti pois vankiloista ja karkotettiin samalla kertaa Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan osana 52 poliittisen vangin ryhmää.

Ratkaisu tuli yllätyksenä ja oli osa laajempaa operaatiota, jossa poliittisia vankeja siirrettiin suoraan Valko-Venäjän vankiloista naapurimaan puolelle.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) Suomen osaston hallituksen jäsen Ingrid Svanfeldt kertoo olleensa yhteydessä ryhmään kuuluvaan Jauhien Merkesiin.

“Hän voi melko hyvin, vaikka joitakin pieniä terveysongelmia on”, Svanfeldt sanoo ja korostaa, että äkillinen vankeuden päättäminen ja maastakarkotus olivat suuri mullistus ja shokki, joten nyt tärkeintä on rauhassa toipuminen. Svanfeldtin mukaan ryhmään kuuluvat ovat kiitollisia heitä tukeneille.

Vuosien tuki ja yhteydet vankeihin

Svanfeldt on pitänyt säännöllisesti yhteyttä valkovenäläisiin kollegoihin viimeiset viisi vuotta. Aluksi osa heistä osallistui joka tiistaiaamu Google Meet -keskusteluun raportoidakseen tilanteesta, mutta verkkotapaamiset jatkuivat ilman sikäläisiä toimittajia, kun monet toimittajat pidätettiin, tuomittiin tekaistuista rikoksista ja lähetettiin pitkille vankeusrangaistuksille; yhteydenpito on silti jatkunut näihin päiviin asti ja viikottainen Meet jatkuu edelleen.

Viime vuonna Svanfeldt oli aloitteentekijänä Toimittajat ilman rajoja -järjestön ja Merkki-museon yhteisnäyttelyssä, jossa kävijöillä oli mahdollisuus lähettää kirjeitä vankilassa oleville journalisteille.

Enimmillään valkovenäläisissä vankiloissa on ollut samanaikaisesti noin 40 toimittajaa.

USA:n välityksellä – varaosia Belavialle

Järjestely toteutettiin Yhdysvaltojen välitystyön seurauksena, ja Valko-Venäjälle luvattiin ainakin mahdollisuus hankkia varaosia Belavian, maan kansallisen lentoyhtiön, Boeing-koneisiin. Yksityiskohdat eivät ole julkisia, mutta kokonaisuus kytkeytyy taloudellisiin ja teknisiin kannustimiin.

Entiset vangit kertoivat lehdistötilaisuudessa kokeneensa vankilassa kidutusta ja psykologista painostusta. Tapahtunutta ei pidetty vapaaehtoisena lähtönä, vaan pakkosiirtona, sillä mahdollisuutta jäädä Valko-Venäjälle ei annettu.

Valko-Venäjän opposition johtaja Svjatlana Tsihanouskaja kiitti Donald Trumpia avusta mutta painotti, että kyse oli pakkosiirrosta eikä vapaaehtoisesta lähtemisestä.

Yksi ryhmään kuuluneista, entinen presidenttiehdokas Mikola Statkevitš, kieltäytyi poistumasta maasta, eikä oppositiolla ole tietoa hänen olinpaikastaan tai kohtalostaan.

Laskelmoitu geopoliittinen liike

Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston pitkäaikainen sihteeri ja hallituksen jäsen Jarmo Koponen korostaa, ettei kyse ole satunnaisesta hyväntahtoisuudesta, vaan harkitusta geopoliittisesta siirrosta.

Hänen mukaansa Aljaksandr Lukašenka tavoittelee kolmea asiaa: taloudellista hyötyä pakotteiden lievennyksistä ja länsi-investoinneista, kansainvälisen aseman parantamista sekä strategisen liikkumavaran korostamista suhteessa Yhdysvaltoihin.

“Tämä on viesti Venäjälle, että Minskillä on muitakin vaihtoehtoja, mutta on syytä pysyä skeptisenä, sillä mikään ei ole aidosti muuttunut, vaikka sota Ukrainassa pitkittyy”, Koponen sanoo.

Valko-Venäjän vankiloissa on yhä yli 1 150 poliittista vankia, 29 toimittajaa, mukaan lukien Nobelin rauhanpalkinnon saaja, ihmisoikeusaktiivi Ales Bialitski ja tunnettu opposition edustaja Marija Kalesnikava.

Toivoa heidän vankeuden päättymisestään herätti arvio siitä, että Trump olisi neuvotellut Lukašenkan kanssa myös heidän kohtalostaan.