Onko Schengen-viisumi humanitaarinen loukku?
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on mullistanut monta käytäntöä. Suomi ja EU ovat sen myötä osoittaneet, että ne voivat toimia ripeästi ja päättäväisesti, jos poliittista tahtoa on olemassa.
On johdonmukaista, että demokraattisia ja humanitaarisia arvoja puolustava Euroopan unioni pystyy välittömästi tarjoamaan tilapäistä suojelua sotaa pakoon lähteville ukrainalaisille. Tämä koskee tietenkin myös ukrainalaisia toimittajia, joiden työskentelymahdollisuudet ovat hyvin rajoitetut oman maan sisällä.
Kotimaansa vapaaehtoisesti tai uhan edessä jättäneet venäläiset toimittajat ovat sen sijaan eri asemassa. He voivat tietysti hakea turvapaikkaa muista maista, myös Suomesta, ja tällä tavoin pyrkiä pääsemään turvaan. Tämä on prosessi, joka voi kestää vuosia, eikä lopputulos ole varma.
Valko-Venäjän vapaan median toimintamahdollisuudet ovat jo pitkään olleet vaikeat. Ruotsin Toimittajat ilman rajoja -yhdistyksen huhtikuussa julkaisema raportti ei anna paljon toivoa. Ainakin 300 toimittajaa on joutunut maanpakoon.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on johtanut riippumattoman venäläisen median lähes täydelliseen hiljentämiseen. Tuoreesta Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemasta kansainvälisestä [vuoden 2022] lehdistönvapausindeksistä käy ilmi, että Venäjä on 180 maasta sijalla 155 ja Valko-Venäjä sijalla 153.
Sota on samalla paljastanut heikkouden Schengen-järjestelmässä. Venäläinen toimittaja, joka pelkää vankilatuomiota kirjoitustensa vuoksi ja jolla on vuonna 2026 umpeutuva Schengen-viisumi, olisi joutunut poistumaan Schengen-alueelta – Suomesta –, kun 90 päivän aikaraja umpeutui maaliskuun lopulla. Palata hän olisi voinut vasta 180 päivän kuluttua. Ainoaksi mahdollisuudeksi jäi silloin turvapaikka-anomuksen jättäminen, koska Venäjälle hän ei voinut palata eikä hänellä ollut mahdollisuuksia siirtyä puoleksi vuodeksi muualle Schengen-alueen ulkopuolelle.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osasto vetoaa Suomen hallitukseen ja viranomaisiin, että voitaisiin tehdä väliaikaisesti poikkeus aikarajasta niin, että henkilö, jolla on viisumi, voisi jäädä yhtäjaksoisesti pidemmäksi ajaksi Suomeen, mikäli hänellä on majoitus kunnossa.
Schengen ei ole yhtä kuin EU, joten pohjoismaiset Schengen-maat, Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, voisivat tehdä yhdessä päätöksen poikkeavasta aikarajasta. Viisumia myönnettäessä henkilötiedot on tarkistettu, ja luettelo pakotelistalla olevista henkilöistä on olemassa. Näitä vertailemalla olisi helppo päättää, voisiko pitkäaikaisen viisumin haltija saada poikkeusluvan vai ei.
Yrsa Grüne-Luoma
puheenjohtaja
Toimittajat ilman rajoja, Suomi ry
Yrsa Grüne-Luoman kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla 11.6.2022. Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Rsf.fi-sivulla mielipidetekstiin on lisätty linkkejä, ja yhdistyksen nimi on korjattu.