Suomi lähellä pudota “hyvän lehdistönvapauden” kategoriasta
- 41 minuuttia sitten
- 5 min käytetty lukemiseen
Suomen sijoitus laski kuudenneksi kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) torstaina julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä. Suomi pysyy yhä maailman kärkimaiden joukossa, mutta sen sijoitus on 25-vuotisen indeksihistorian heikoin. Edelliset neljä vuotta Suomi oli viidennellä sijalla.
Suomen sijoitus laski historiallisen matalaksi kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) torstaina julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä. Suomi sijoittuu kuudenneksi ja pysyy vain niukasti kärkimaiden joukossa. Sijoitus on Suomelle heikoin koko indeksin 25-vuotisen julkaisuhistorian aikana.
Edelliset neljä vuotta Suomi sijoittui viidenneksi.
Kärkisijalla indeksissä on jälleen Norja. Suomen edelle indeksissä sijoittuvat myös Alankomaat (2.), Viro (3.), Tanska (4.) ja Ruotsi (5.).
Lehdistönvapaus on luokiteltu "hyväksi" vain seitsemässä maassa. Suomi on nyt tässä joukossa toiseksi viimeisenä. Suomen perässä seitsemäntenä on Irlanti. Tällä niin sanotulla "vihreällä vyöhykkeellä" asuu vain alle 0,7 prosenttia maailman väestöstä.
Vaikka Suomen sijoitus on edelleen poikkeuksellisen hyvä maailmanlaajuisessa vertailussa, trendi on ollut laskeva. Muutos on ollut merkittävä vuotta 2016 edeltävään aikaan. Tuolloin Suomi oli indeksin ykkösmaa yli 10 kertaa.
“Indeksi toimii yhteiskunnallisena herätyskellona, koska se tekee median toimintaedellytysten heikkenemisen näkyväksi. Journalisteilla tulisi olla jatkossakin rauhaa ja resursseja tehdä työnsä vapaasti, kriittisesti ja riippumattomasti. Lehdistönvapaus ei ole mediaa itseään varten, vaan jokaisen oikeutta saada luotettavaa, tarkistettua ja faktapohjaista tietoa. Siksi lehdistönvapauden puolustaminen on demokratian puolustamista. Se kuuluu kaikille suomalaisille – ei vain journalisteille”, sanoo Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n puheenjohtaja Kaius Niemi.
Lehdistönvapauden tilanne luokitellaan indeksissä viiteen kategoriaan: hyvä, tyydyttävä, ongelmallinen, vaikea ja erittäin vakava. Maailmanlaajuisesti tilanne on synkempi kuin koskaan aiemmin. Ensimmäistä kertaa 25-vuotisen mittaushistorian aikana peräti yli puolessa maailman maista ja alueista lehdistönvapaus on luokiteltu joko "vaikeaksi" tai "erittäin vakavaksi". Kun indeksi julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2002, näihin luokkiin kuului vain alle 14 prosenttia maista.
Indeksi kattaa 180 maata. Niistä sadassa, eli 56 prosentissa, lehdistönvapausindeksi heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna.
Median toimintaa rajaavat käytännöt yleistyvät
Indeksi on tilannekuva lehdistönvapaudesta maailmanlaajuisesti. Se ei mittaa journalismin laatua tai arvioi poliittista päätöksentekoa, vaikka poliittisilla päätöksillä voi olla vaikutusta sijoitukseen.
Indeksi arvioi lehdistönvapautta viiden osa-alueen perusteella: poliittinen toimintaympäristö, oikeudellinen kehys, taloudelliset edellytykset, sosiokulttuurinen ilmapiiri sekä toimittajien turvallisuus.
Suomen sijoitusta pudottivat viime vuonna eniten oikeudelliset puitteet: Suomi menetti kolme sijaa tässä indeksin keskeisessä osatekijässä. Pudotus on merkittävä, vaikka vastaavia liikkeitä nähtiin myös muissa kärkimaissa.
Lehdistönvapautta tukevat oikeudelliset rakenteet ovat heikentyneet yli 60 prosentissa eli 110:ssä maassa edellisvuoteen verrattuna. Yhteensä 48 maassa heikkeneminen on ollut huomattavaa. Pudotus noudattaa pitkää kansainvälistä trendiä. Syyskuun 11. päivän 2001 iskujen jälkeen mediavapautta takaavat juridiset puitteet ovat kaventuneet monissa maissa erityisesti kansalliseen turvallisuuteen kytkeytyvien lainsäädäntöjen takia.
Muutos näkyy erityisesti tiedon avoimuutta ja saantia koskevassa sääntelyssä. Se ei koske vain autoritaarisia maita vaan näkyy myös demokratioissa. Kehitys on rajoittanut median mahdollisuuksia käsitellä yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita.
Vuonna 2025 korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa Viestikoekeskus-asiassa, joka sai alkunsa vuonna 2017. Kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja saman rikoksen yrittämisestä, ja tuomiot jäävät voimaan.
“Suomen pudotus oikeudellisen toimintaympäristön indikaattorissa kuvastaa laajempaa globaalia kehitystä, jossa kansallisen turvallisuuden perusteilla oikeutetaan yhä useammin tiedonsaannin rajoittamista. Salassapitoluokitusten laajeneminen ja viimeaikaiset oikeuden ratkaisut – kuten Helsingin Sanomien tapaus – ovat kaventaneet tutkivan journalismin toimintatilaa myös vakiintuneissa demokratioissa. Tämä kehitys osoittaa, kuinka hauraiksi lehdistönvapauden oikeudelliset suojat voivat muuttua, kun turvallisuusnäkökohdat asetetaan etusijalle”, toteaa RSF:n pääsihteeri Thibault Bruttin Pariisissa.
Toisaalta Suomessa nähtiin myös myönteistä kehitystä. Suomi varmisti viime vuonna ensimmäisten EU:n jäsenvaltioiden joukossa, että eurooppalainen mediavapauslaki (EMFA) on yhteensopiva kansallisen lainsäädännön kanssa. Laki tuli voimaan elokuussa 2025. EMFA:n tavoitteena on vahvistaa medioiden itsenäistä toimintaa ja erityisesti yleisradioyhtiöiden riippumattomuutta.
Taloudelliset puitteet: mediayhtiöiden vaikea vuosi
Indeksi seuraa myös lehdistönvapauden toteutumisen taloudellisia edellytyksiä. Jo viime vuoden indeksissä kiinnitettiin huomiota siihen, että journalististen medioiden epävakaa talous on uhka lehdistönvapaudelle niin maailmalla kuin Suomessakin. Talouden osatekijä heikkeni edelleen, joskin se on yhä Suomen indeksin vahvin yksittäinen mittari.
Kulunut vuosi oli suomalaisille mediayhtiöille synkkä. Muutosneuvotteluja käytiin Ylen, STT:n, Sanomien ja MTV:n lisäksi myös muun muassa viime vuosina vakaiksi mielletyissä
Viestimediassa ja Keskisuomalaisessa.
Parlamentaarinen Yle-työryhmä esitti syksyllä 2024 Ylen rahoitusindeksin jäädyttämistä kolmeksi vuodeksi, ja eduskunta vahvisti muutoksen joulukuussa 2024. Samansuuntaisia haasteita yleisradioyhtiöiden rahoitukseen ja riippumattomuuteen on esiintynyt muissakin Euroopan maissa, erityisesti Britanniassa, Sveitsissä ja Slovakiassa.
Maalittaminen ja toimittajien oikeusturva
Suomella on indeksin mukaan edelleen haasteita toimittajien työrauhan turvaamisessa, vaikka turvallisuusindikaattori parani hieman viime vuodesta.
Näkyvimpiä tapauksia on ollut Iltalehden toimittaja Ida Erämaan joutuminen häirinnän ja vihaviestien kohteeksi vuonna 2023, jonka seurauksia käsiteltiin edelleen viime vuonna. Häirintä käynnistyi Erämaan kolumnista. Poliisi jätti aluksi tapauksen tutkimatta, kunnes se lopulta eteni Keski-Suomen käräjäoikeuteen. Se tuomitsi Erämaalle sähköpostiviestin lähettäneen miehen sakkoihin syksyllä 2025. Maaliskuussa 2026 Lapin käräjäoikeus tuomitsi Erämaata sähköpostitse nimitelleen miehen kunnianloukkauksesta sakkoihin. Kumpikaan tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Toimittajia vainotaan, pidätetään ja tapetaan rankaisemattomasti
Suomen lähialueilla lehdistönvapaus on romahtanut. Venäjä on sijalla 172 ja se on maailman toiseksi suurin toimittajien vankila Kiinan jälkeen. Yhteensä 48 toimittajaa istuu Venäjällä vankilassa ammattinsa takia, joista 26 on Ukrainan kansalaisia.
Toimittajat, jotka haluavat jatkaa työtään painostuksesta vapaana, on ajettu maanpakoon. Erityisen huolestuttavaa on se, että Venäjä ei pysähdy rajojensa taakse vaan se jatkaa toimittajien oikeudellista vainoa myös ulkomailla.
Valko-Venäjällä (165. sija) toimii sama mekanismi. Diktatuuri vetoaa säännöllisesti "terrorismin ja ääriliikkeiden vastaiseen lainsäädäntöön" kriminalisoimalla toimittajien työtä.
Georgia on yksi viime vuoden eniten pudonneista ja sijoittuu nyt sijalle 135. Maassa on otettu käyttöön lehdistönvapautta rajaavaa lainsäädäntöä ja kansalaisten tiedonsaantia on kavennettu.
Kiinan hallinto on moninkertaistanut kansallista turvallisuutta koskevan ainsäädäntönsä ja käyttää sitä toistuvasti toimittajien vangitsemiseen. Kiinassa on vangittu 121 toimittajaa, ja maa on sijalla 178 eli indeksin kolmanneksi viimeisenä. Kiinan politiikka on jättänyt selvän jälkensä myös Hongkongiin: indeksin ensimmäisestä vuodesta, jolloin erityishallintoalue oli jo siirtynyt Kiinan alaisuuteen, Hongkong on romahtanut yhteensä 122 sijaa ja on tänä vuonna sijalla 140.
Kansallisen turvallisuuden tiukka lainsäädäntö mahdollisti muun muassa tunnetun itsenäisen kustantajan Jimmy Lain vangitsemisen. Hänet tuomittiin hiljattain 20 vuoden vankeuteen. Jimmy Lain iän huomioon ottaen tuomio on käytännössä elinkautinen. Se on kovin koskaan erityishallintoalueella toimittajalle langetettu tuomio.
Väkivalta ja poliittinen painostus kaventavat lehdistönvapautta
Israelissa on lokakuussa 2023 alkaneen Gazaan kohdistuvan sotatoimen jälkeen kiristetty “terrorisminvastaista” lainsäädäntöä, joka kohdistuu lehdistöön. Viranomaiset ovat vanginneet palestiinalaisia ja ulkomaalaisia toimittajia, ja Israel on pudonnut indeksissä sijalle 116. Gazassa Israelin armeija on tappanut lokakuusta 2023 lähtien yli 220 toimittajaa, joista vähintään 70 työnsä vuoksi. Ketään ei ole saatettu vastuuseen näistä teoista.
Yhdysvallat putosi indeksissä seitsemän sijaa poliittisen paineen ja heikkenevän turvallisuustilanteen vuoksi. Presidentti Donald Trumpin toistuvat hyökkäykset mediaa vastaan ovat muuttuneet järjestelmälliseksi politiikaksi, ja toimittajiin kohdistuu pidätyksiä sekä poliisiväkivaltaa. Lisäksi globaalin mediatoiminnan rahoitusleikkaukset ovat heikentäneet merkittävästi kansainvälisten uutismedioiden toimintaa.
Mallia Trumpin hallinnon toiminnasta ovat ottaneet muun muassa Argentiinan presidentti Javier Milei ja El Salvadorin presidentti Nayib Bukele. Tämä politiikka, ja äärimmillään rikosten rankaisemattomuus, luo ikään kuin esimerkkiä muillekin valtioille ja johtajille kaventaa ja tukahduttaa lehdistön toimintaa.
Positiivisia muutoksia
Synkässä kokonaiskuvassa on myös joitakin myönteisiä poikkeuksia. Indeksin kärkipaikkaa pitävä Norja on johtanut indeksiä 16 kertaa 25:stä. Viime vuoden kakkonen Viro putosi yhden sijan, mutta pysyi yhä kärkikolmikossa; aineistossa nostetaan esiin maan julkiseen yleisradioon kohdistunut paine.
Ukrainassa lehdistönvapauden tilanne on jatkanut vahvistumistaan Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. Ukraina kipusi viime vuoden aikana yhteensä seitsemän sijaa. Sen sijoitus on indeksissä nyt 55. Muutoksen taustalla ovat poliittista elämää läpivalaiseva aktiivinen mediakenttä sekä joukko tutkivaa journalismia julkaisevia tiedotusvälineitä.
Mikä on RSF:n lehdistönvapausindeksi?
Vuodesta 2002 julkaistu indeksi arvioi lehdistönvapautta 180 maassa.
Indeksi on tilannekuva lehdistönvapaudesta. Se ei mittaa journalismin laatua eikä arvioi hallitusten politiikkaa suoraan, vaikka poliittisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus tuloksiin.
Indeksi arvioi lehdistönvapautta viiden osa-alueen perusteella: poliittinen toimintaympäristö, oikeudellinen kehys, taloudelliset edellytykset, sosiokulttuurinen ilmapiiri sekä toimittajien turvallisuus.
Indeksin pistemäärä on 0–100. Lehdistönvapauden tilanne luokitellaan pistemäärän perusteella viiteen kategoriaan: se on hyvä, kun pistemäärä on 85–100, tyydyttävä, kun pistemäärä on 70–85, ongelmallinen, kun pistemäärä on 55–70, vaikea, kun pistemäärä on 40–55, ja erittäin vakava, kun pistemäärä on 0–40.
Suomen pistemäärä oli 86,22 ja se putosi −0,96 pistettä. Maailman keskiarvo laski
54,31:een.
Sijoitus perustuu RSF:n laajaan kyselyyn, jossa media-ammattilaiset, juristit ja
yhteiskuntatieteilijät arvioivat lehdistönvapautta. Lisäksi indeksi sisältää kohdemaan ulkopuolelta tehtävää riippumatonta laadullista arviointia kunkin maan tilanteesta.
Indeksiä uudistettiin vuonna 2022. Muutoksen takia sijoituksia tulee tulkita varoen muutosta edeltävän ja sen jälkeisen ajan välillä.
Indeksi ja uusi selvitys esillä lehdistönvapauden päivän tilaisuudessa 4.5.2026
Kansainvälisen lehdistönvapauden päivän kunniaksi sananvapaus- ja mediajärjestöt järjestävät keskustelutilaisuuden maanantaina 4.5.2026 klo 17–19 Median museo Merkissä (Ludviginkatu 2–4, Helsinki).
Siellä esitellään RSF:n lehdistönvapausindeksi, julkistetaan uusi selvitys maanpaossa elävien toimittajien tilanteesta Suomessa sekä kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja. Tilaisuus on avoin yleisölle.
Lisätietoja:
Kaius Niemi, puheenjohtaja, Toimittajat ilman rajoja Suomi ry
puh. 044 765 5706, kaius.niemi@rsf.fi