Taloudellinen ahdinko suuri uhka lehdistönvapaudelle – medioiden taloustilanne luokitellaan maailmanlaajuisesti ensimmäistä kertaa vaikeaksi

Lehdistönvapaus heikkenee kansainvälisesti jo seitsemättä peräkkäistä vuotta. Maailman lehdistövapausindeksistä käy ilmi, että medioiden taloudellinen tilanne on maailmanlaajuisesti ennätyksellisen alhaisella ja kriittisellä tasolla. Tilanne on luokiteltu ensimmäistä kertaa indeksin historiassa “vaikeaksi”. Heikentynyt talouden vakaus vaikuttaa suoraan lehdistön kykyyn toimia vapaasti ja riippumattomasti.

Viro nousi toiseksi, Suomi neljättä vuotta sijalla viisi

Indeksin ykkösenä on Norja, joka säilytti kärkipaikkansa yhdeksättä vuotta peräkkäin. Viro nousi ensimmäistä kertaa toiseksi. Tällä sijoituksella Virosta tuli lehdistönvapauden kärkimaa Europan unionissa. Kolmannelle sijalle ylsi Alankomaat, joka ohitti Ruotsin (4.) maailman kärkikolmikossa. Suomi on viides – sama sijoitus sitten vuoden 2022.

Vaikka Suomen paikka pysyi samana, sijoitukseen vaikuttavista osatekijöissä tapahtui joitakin myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi toimittajien turvallisuutta kuvaava mittari vahvistui hieman viime vuoden 21. sijalta 14:nneksi. Myös sosiokulttuurisessa indikaattorissa, joka muun muassa mittaa median moninaisuutta, toimittajien kokemaa maalittamista ja itsesensuuria, ilmeni pientä edistymistä.

Toimittajat ilman rajoja – Suomi ry:n puheenjohtaja Kaius Niemi pitääkin viitteitä turvallisuuden ja toimittajien työympäristön kohentumisesta tervetulleina, joskaan ei riittävinä:

“Suomi on ollut lehdistönvapauden ykkösmaa maailmassa yli 10 kertaa, mutta viime vuosina sijoitus on jäänyt viidennelle sijalle jo neljästi peräkkäin. Huomionarvoista on, että Virossa lehdistönvapaus toteutuu nyt Suomea paremmin”, puheenjohtaja Niemi sanoo.

“Indeksistä käy ilmi, että Suomessa toimittajien työrauhan ja turvallisuuden arvioidaan parantuneen hieman edellisestä vuodesta. Suomi sijoittui 14. turvallisimmaksi maaksi, kun Viro oli viidentenä. Tilanne meillä voisi olla paremmin – ja tähän asiaan on mahdollista vaikuttaa.”

Suomen sijoitus taloudellisia puitteita mittaavalla indikaattorilla on säilynyt kutakuinkin ennallaan, vaikka monien yksityisten mediayhtiöiden toimituksissa käytiin muutosneuvotteluita ja syksyllä 2024 julkaistiin parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaukset Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämisestä vuosiksi 2025–2027. Suomen hallitus suunnitteli viime vuonna myös tuntuvia säästöjä Julkisen sanan neuvoston rahoitukseen, joista lopulta vain osa toteutui. Sijoituksen suhteellista säilymistä voi tulkita siten, että tiedotusvälineiden taloudellinen tilanne Suomessa ei ole heikentynyt yhtä nopeasti kuin monissa muissa maissa.

Kuilu Venäjän ja pohjolan välillä levenee

Indeksi kertoo huolestuttavalla tavalla, kuinka lehdistönvapauden toteutumisen kuilu Venäjän ja pohjolan välillä on kasvanut entisestään. Indeksin 180 maasta Venäjä on vuodessa pudonnut peräti yhdeksän pykälää sijalle 171. Se on vienyt Venäjän maailman synkimpien autoritaaristen maiden joukkoon, joissa faktapohjaisen tiedonvälityksen toteutuminen on käytännössä olematonta.

Ensimmäistä kertaa indeksin historiassa toimittajan ammatin harjoittamisen edellytykset ovat “huonot” puolessa maailman maista ja “tyydyttävä” alle joka neljännessä.

Lehdistönvapaustilanne on luokiteltu ”erittäin vakavaksi” yhteensä 42 maassa, joissa asuu yli puolet maailman väestöstä (yli 56 prosenttia). Lehdistönvapaus puuttuu niissä kokonaan, ja toimittajan ammatin harjoittaminen on vaarallista. Gazan kaistaleella Palestiinassa Israelin armeijan sotatoimissa on yli 1,5 vuoden aikana tapettu lähes 200 media-alan ammattilaista, joista ainakin 43 on surmattu työntehtävissään. Käytännössä saarrettu Gaza on myös median osalta saarrettuna ja pimennossa. Israel (112. sija) jatkoi laskuaan indeksissä ja putosi 11 sijaa.

Kiina (178. sija) on edelleen maailman suurin toimittajien vankila, ja se kuuluu indeksin pohjakolmikkoon Pohjois-Korean (179.) ja Eritrean (180. sija) kanssa.

Tiedotusvälineiden taloudellinen ahdinko

Maailman lehdistönvapausindeksi koostuu viidestä indikaattorista. Niistä taloudellisia olosuhteita kuvaava suhdeluku laski indeksin kansainvälistä kokonaispistemäärää ja on nyt historiansa alimmalla tasolla. Vuoden 2025 indeksin mukaan peräti 160 maassa (89 % arvioiduista 180 maasta) tiedotusvälineillä on vaikeuksia saavuttaa taloudellista vakautta tai eivät saavuta sitä lainkaan. Lähes joka kolmannessa valtiossa on tiedotusvälineitä, jotka ovat joutuneet lopettamaan toimintansa taloudellisten vaikeuksien vuoksi: Tilanne on muuttunut merkittävästi huonompaan muun muassa Kosovossa (101., -30 sijaa), Argentiinassa (87., -21 sijaa) ja Tunisiassa (129., -11 sijaa).

Monissa maissa merkittävä tekijä lehdistönvapauden kaventumiselle on tiedotusvälineisiin kohdistuva, lisääntyvä taloudellinen paine. Tämä johtuu suurelta osin omistuksen keskittymisestä, mainostajien ja rahoittajien vähenemisestä sekä julkisen tuen puutteesta. Tiedotusvälineiden talouden indikaattori osoittaa selvästi, että uutismediat kamppailevat toimituksellisen riippumattomuuden säilyttämisen ja taloudellisen selviytymisen turvaamisen ristiaallokossa.

Yhteensä 34 maassa viranomaisten toiminta tai yleinen turvattomuus ovat johtaneet tiedotusvälineiden sulkemisaaltoihin ja myös toimittajien karkottamisiin. Tällaista on koettu erityisesti Nicaraguassa (172. sija), Valko-Venäjällä (166. sija), Iranissa (176. sija) ja Afganistanissa (175. sija).

Median ansaintamallit jäävät teknojättien jalkoihin

Googlen, Applen, Facebookin, Amazonin ja Microsoftin ylivoima on heikentänyt jo entisestään haurasta mediayhtiöiden taloutta. Suurelta osin sääntelemättömät alustat vievät yhä merkittävämmän osan mainostuloista, joilla on aiemmin rahoitettu uutissisältöjen tuotantoa.

Mainontaan sosiaalisessa mediassa käytettiin lähes 250 miljardia dollaria (noin 220 miljardia euroa) vuonna 2024, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sosiaalisen median verkkoalustat heikentävät tiedonvälityksen tilaa entisestään levittämällä manipuloitua ja harhaanjohtavaa sisältöä sekä voimistamalla disinformaatiota.

”Kun toimittajat elävät köyhyydessä, heiltä puuttuvat keinot vastustaa lehdistön vihollisia – disinformaation ja propagandan levittäjiä. Median taloudellinen toimintaympäristö on saatava kiireellisesti sellaiseen tilaan, joka tukee journalismia ja mahdollistaa luotettavan tiedon tuottamisen – prosessin, joka on luonnostaan kallis. Ratkaisuja on olemassa, ja niitä on otettava käyttöön laajasti. Median taloudellinen riippumattomuus on välttämätön edellytys vapaalle ja luotettavalle tiedolle, joka palvelee yhteiskunnan etua”, toteaa Anne Bocandé, RSF:n lehdistövapausindeksin toimituspäällikkö.

Tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen on toinen keskeinen tekijä talousindikaattorin heikentymisessä. Se on vakava uhka tiedotusvälineiden moniäänisyydelle. Indeksi osoittaa, että 46 maassa tiedotusvälineiden omistus on erittäin keskittynyttä. Tilanne näkyy selvästi Venäjällä (sija 171, laskua 9 sijaa), missä media on valtion tai Kremliin kytkeytyneiden oligarkkien hallinnassa, sekä Unkarissa (sija 68), jossa hallitus tukahduttaa sen politiikkaa kritisoivia tiedotusvälineitä jakamalla valtion mainosrahoitusta epätasaisesti. Ilmiö on havaittavissa myös maissa, joissa käytetään niin sanottuja "agenttilakeja" itsenäisen journalismin tukahduttamiseen, kuten Georgiassa (sija 114, laskua 11 sijaa).

Jopa korkeammalle sijoittuneissa maissa, kuten Australiassa (sija 29), Kanadassa (sija 21) ja Tšekissä (sija 10), median keskittyminen herättää huolta. Ranskassa (sija 25, laskua 4 sijaa) merkittävä osa kansallisesta mediasta on harvojen varakkaiden omistajien hallinnassa.

Yhdysvallat: median ansaintamallit ja toimintaympäristö koetuksella

Yhdysvalloissa taloudellisia puitteita mittaava indikaattori on laskenut kahdessa vuodessa yli 14 pistettä (nyt 57. sija, kaksi sijaa viime vuotta alempana). Presidentti Donald Trumpin toinen kausi vaikutti jo vuoden 2024 aikana kielteisesti tiedotusvälineiden taloudellisiin edellytyksiin. Yhdysvaltain kansainvälisten tiedotusvälineiden virastolta (USAGM) lakkautettiin rahoitus äkillisesti, mikä vaikutti useisiin uutislähteisiin, muun muassa Voice of Americaan (VoA) ja Radio Free Europeen/Radio Liberty (RFE/RL). Samalla yli 400 miljoonalta kansalaiselta ympäri maailmaa vietiin mahdollisuus seurata näitä mediasisältöjä. Samoin Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston (USAID) rahoituksen jäädyttäminen pysäytti kansainvälisen avun, mikä vahingoitti satojen tukea saaneiden uutismedioiden taloutta ja pakotti monet niistä lopettamaan. Tämä osuu erityisesti Ukrainassa (62.) tuotettuun ja toimitettuun riippumattomaan uutissisältöön.

Heikentyvä talousindikaattori heijastaa pitkän aikavälin trendiä median keskittymisestä Yhdysvalloissa, eikä pelkästään nykyhallinnon toimia loppuvuodesta 2024.

Median moninaisuutta, toimittajien kokemaa maalittamista ja itsesensuuria mittaava sosiokulttuurinen indikaattori paljastaa, että Yhdysvallat on pudonnut 28 sijaa ja toimittajat tekevät työtään yhä vihamielisemmässä ympäristössä. Yhdysvaltojen kehityssuunta sekä mediatalouden että sosiokulttuurisen kehityksen osalta vaikuttaa pitkällä jänteellä mediaympäristöihin koko maailmassa.

Erot kasvavat Euroopan unionin sisällä ja muiden alueiden välillä

Eurooppa johtaa edelleen indeksin alueellisessa vertailussa, mutta manner on yhä jakautuneempi lehdistönvapausindeksin sijoitusten suhteen. Tanska, Irlanti, Portugal, Sveitsi ja Tšekki mahtuvat vielä indeksin kymmenen kärkijoukkoon.

Itä-Euroopan ja Keski-Aasian alue on kokenut jyrkimmän laskun maailmanlaajuisesti. Euroopan unionin ja Balkanin alueen kokonaispistemäärä on maailmanlaajuisesti korkein, ja sen ero muuhun maailmaan kasvaa edelleen.

Talouskriisin vaikutukset ovat kuitenkin tuntuvia myös Euroopan unionissa ja Balkanilla. Kroatiassa (60.) ja Kosovossa (99. sija) tilanne on huonontunut, kuten myös kahdeksatta sijaa pitävässä Portugalissa. Yleisradiotoiminnan rahoitus on useammassa maassa ajankohtainen: Tšekissä (10.) päätettiin vahvistaa yleisradiotoimintaa, sen sijaan Saksassa (11.) ja Ranskassa (25.) sen rahoitusta leikattiin. EU:n ja Balkanin indeksin viimeisiksi sijoittuvissa Slovakiassa (38.), Bosniassa (86.), Serbiassa (96. sija) ja Kosovossa yleisradioyhtiöt ovat taloudellisessa puristuksessa budjettileikkausten ja poliittisen valvonnan vuoksi.

Median taloudellinen taantuma lisää todennäköisyyttä, että media välineellistetään poliittisesti. EU:ssa tiedotusvälineisiin kohdistuva vallan vaikutus näkyy valtion tuen epäoikeudenmukaisessa jakautumisessa muun muuassa Unkarissa (68. sija) ja Kyproksella (77. sija). Lisäksi tiedotusvälineitä haastetaan yhä herkemmin niin kutsuttuiissa SLAPP-oikeustapauksissa (Strategic Lawsuits Against Public Participation), joissa oikeudenkäyntejä käytetään keinona vaientaa tai pelotella mediaa ja lisätä siihen taloudellista painetta, kuten Kroatiassa (60. sija) ja Bulgariassa (70. sija).

Positiivisia kehityskulkuja on kuitenkin nähtävissä. Puolassa (31. sija, nousua 16 sijaa) aikaisemman valtapuolueen mediaan kohdistuneista syytöksistä on luovuttu. Indeksin mukaan Itävallassa (22. sija) median taloudellinen tilanne on kääntymässä myönteiseen suuntaan.

Lisätietoja: Kaius Niemi, puheenjohtaja, Toimittajat ilman rajoja – Suomi ry

puh. 044 7655 706, kaius.niemi@rsf.fi

https://rsf.fi

https://rsf.org/en