SLAPP-lakiehdotus vesitetty

SLAPP-laki Suomeen: Suojaa vain rajat ylittäviä tapauksia, kansalliset uhkat jäävät

Toimittajat ilman rajoja (TIR/RSF) Suomen osasto arvioi, että hallituksen SLAPP-mietintöä jalakiehdotusta (strategic lawsuits against public participation) kohtaan on esitetty laajaa sekä perusteltua kritiikkiä.

Lakialoitteeseen kohdistuneen keskustelun perusteella on selvää, että hallituksen SLAPP-lakiehdotus ei vastaa kansallisen tason tarpeisiin. Lakiesitys täyttää vain EU-direktiivin vähimmäisvaatimukset ja jättää kansalliset SLAPP-kanteet sekä toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan suojan puutteelliseksi.

Lakiehdotus vesitetty eikä riitä haasteisiin

TIR:n hallituksen mielestä mietintö on vesitetty, eikä se tuo riittäviä muutoksia vastaamaan SLAPP-kanteiden aiheuttamiin haasteisiin.

Ehdotusta luonnehditaan plus-minus nolla -ratkaisuksi, joka ei paranna tilannetta käytännössä lainkaan.

Osaston hallituksen keskusteluissa korostui tarve seurata lain kehitystä aktiivisesti ja käyttää lausuntomahdollisuutta, jotta viranomaisille välittyy selkeä viesti kansalaisyhteiskunnan huolista.

Huolta herätti myös se, kuinka mietinnön rajattu soveltamisala jättää kansalliset SLAPP-kanteet vaille suojaa ja miten tämä vaikuttaa laajemmin EU:n sääntelyyn sekä median vapauteen ja vaikuttamiseen.

TIR painottaa, että kansalaisyhteiskunnan on herätettävä laajempaa tietoisuutta SLAPP-ilmiöstä ja järjestettävä koulutusta, jotta ymmärrys ilmiön vaikutuksista syvenee ja vastustus voimistuu.

Tukea tarvitaan erityisesti kohteina oleville toimittajille ja järjestöille

SLAPP-kanteissa kyse on järjestelmällisestä toiminnasta, joka tähtää julkisen keskustelun vaientamiseen. Ilmiötä ymmärretään Suomessa vielä varsin vähän. 

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama DECA-konsortio ja Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama Sananvapaus ja kunnianloukkaus Suomessa 2014–2024 -hanke järjestivät aiheesta seminaarin Tampereella toukokuussa.

Seminaarissa tuotiin esiin, että vaikka Suomi on edelleen lehdistönvapaudessa kärkijoukossa, merkittävä osa toimittajista kokee työssään painostusta, häirintää ja uhkailua.

Häirintä kohdistuu erityisesti tutkivaa journalismia tekeviin, näkyviin ja nuoriin naistoimittajiin.

Yksi ongelmallinen häirinnän muoto on SLAPP-kanteet, joiden tavoitteena on vaientaa julkista keskustelua. Suomessa ilmiötä ei vielä tunnisteta riittävästi, ja SLAPP-direktiivin kansallinen toimeenpano on jäämässä riittämättömäksi.

Keskustelussa todettiin, että järjestelmällistä häirintää vastaan tarvitaan sekä rikosoikeudellisia uudistuksia että yhteiskunnallisia toimia, jotka tukevat journalistista mediaa ja lisäävät yleistä arvostusta toimittajan työtä kohtaan.

Sosiaalisen median alustojen sääntely nähtiin yhtenä keinona vähentää häirintää, mutta samalla peräänkuulutettiin laajempaa yhteiskunnallista tukea ja turvamekanismeja journalisteille.

Lakiehdotus on "tussahdus"

Hallituksen esityksen mukaan SLAPP-direktiivi pantaisiin täytäntöön säätämällä uusi erillislaki, joka koskisi vain siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita, joilla on rajat ylittävä vaikutus.

Lakiehdotuksen mukaan tuomioistuin voisi määrätä kantajan asettamaan vakuuden vastaajan oikeudenkäyntikulujen maksamista varten, ja ilman vakuutta kanne jätettäisiin tutkimatta. Lisäksi olisi mahdollista vaatia kanteen hylkäämistä selvästi perusteettomana ja määrätä väärinkäyttöön perustuvasta oikeudenkäynnistä 1 000–10 000 euron häirintäkannemaksu.

Kansallisilla tuomioistuimilla olisi toimivalta käsitellä kolmannessa maassa käydyssä väärinkäyttöön perustuvassa oikeudenkäynnissä aiheutuneita korvausvaatimuksia. Lakia on kuitenkin kritisoitu siitä, että se jättää kansalliset SLAPP-uhkat kokonaan huomiotta ja sen soveltamisala jää niin kapeaksi, ettei sillä ole käytännössä juuri vaikutusta.

Esimerkit paljastavat lain riittämättömyyden: Vehkoon 5 vuoden taistelu

Helsingin Sanomissa julkaistuissa Susanna Reinbothin artikkeleissa SLAPP-lakiehdotusta kohtaan esitetään voimakasta kritiikkiä. Hän kuvaa Suomen toteutustapaa niin, että maa "ryömii riman ali" ja täyttää vain direktiivin minimitason.

Laki suojaisi vain rajat ylittäviä tapauksia, jättäen kansalliset SLAPP-uhkat, kuten toimittajien kiusaamisen oikeusjutuilla, täysin ratkaisutta. Reinbothin mukaan lain soveltamisala on niin kapea, ettei sitä todennäköisesti koskaan sovellettaisi käytännössä.

Helsingin Sanomien kolumnissa esiin nousee Junes Lokan kunnianloukkaussyyte toimittaja Johanna Vehkoota vastaan, jossa oikeusprosessi kesti viisi vuotta ja kuormitti Vehkoota merkittävästi – vaikka korkein oikeus lopulta hylkäsi syytteen.

Journalisti-lehden toimitussihteeri Manu Marttinen uskoo, että Lokka ei olisi koskaan tehnyt rikosilmoitusta satunnaisesta Facebook-päivityksen kirjoittajasta vaan hän kiinnostui Vehkoon kirjoituksesta vain siksi, että Vehkoo on tunnettu toimittaja ja yhteiskunnallinen keskustelija, joka oli kirjoittanut kriittisesti niin sanotusta valemediasta.

Vehkoon tapaus osoittaa, kuinka oikeusjärjestelmää voidaan käyttää toimittajien vaientamiseen ilman, että ilmiötä tunnistetaan.

Reinboth korostaa, että SLAPP-kanteiden tavoitteena on luoda pelon ilmapiiri ja kuluttaa kohteen voimavarat loppuun. Hän muistuttaa, että EU-parlamentti on vaatinut jäsenmaita ryhtymään toimiin SLAPP-ilmiön torjumiseksi demokratian turvaamiseksi, mutta Suomessa ilmiö jää edelleen vaille tehokasta tunnistamista ja torjuntaa.

Tuomareille koulutusta SLAPPien tunnistamiseen

Suomessa ilmiö on vielä heikosti tunnistettu, mutta kansainväliset esimerkit ja yksittäiset tapaukset, kuten Vehkoon oikeusprosessi, osoittavat, että järjestelmällinen häirintä ja oikeusjärjestelmän väärinkäyttö voivat vakavasti uhata sananvapautta ja demokratiaa.

Tarvitaan laajempaa lainsäädäntöä ja yhteiskunnallisia toimia, jotta SLAPP-ilmiö voidaan tunnistaa ja torjua tehokkaasti myös kansallisella tasolla.

TIR/Jarmo Koponen

Lähteet:

• TIR-kokouksen ja Tampereen hankkeiden seminaarien muistiinpanot

• Oikeusministeriön mietintö (OM_2025_28_ML.pdf)

• Susanna Reinbothin kolumnit (HS 31.5.2025 & 12.1.2022)

• Journalist-leht, Manu Marttinen (Johanna Vehkoon tapaus, 18.1.2022)

••