RSF paljastaa Iranin oikeuslaitoksesta vuotaneet tiedostot – 860 vainottua journalistia


Toimittajat ilman rajoja (RSF) paljasti 7. helmikuuta luvut, jotka vuotivat Iranin oikeuslaitoksen tietokannasta. Kaiken kaikkiaan vuotaneessa datassa on 1,7 miljoonan pidätystapauksen tiedot.


Kahdeksansataakuusikymmentä. Niin monta journalistia ja kansalaisjournalistia Iranissa on syytetty, pidätetty, vangittu ja teloitettu vuosien 1979 ja 2009 välisenä aikana.


Iranin islamilainen tasavalta juhlii parhaillaan 40-vuotista taivaltaan vallankumouksen jälkeen. Samaan aikaan, 7. helmikuuta RSF piti lehdistötilaisuuden Pariisissa, jossa paljastettiin Iranin vuosikymmenien ajan harjoittama oikeudellinen vaino.


Tiedostoa on tutkittu kuukausien ajan. Siitä selviävät kaikki pidätykset, vangitsemiset ja teloitukset, joita Iranin viranomaiset ovat teettäneet Teheranin alueella yli kolmen vuosikymmenen ajan. Data sisältää noin 1,7 miljoonaa tallennetta eri oikeusprosesseista. RSF sai tiedoston käsiinsä ilmiantajilta, jotka halusivat muun muassa kansainvälisten järjestöjen olevan tietoisia maan viranomaisten harjoittamista järkyttävistä hyväksikäytöistä.


Tutkinta on antanut todisteita rikoksista, joita Iranin oikeislaitos on yrittänyt aikaisemmin peitellä. Se on myös valaissut oloja, joissa vangittuja journalisteja on pidetty ja mistä heitä on syytetty.


”Tiedoston olemassaolo ja sen sisältämät miljoonat tallenteet osoittavat Iranin hallinnon valehdelleen vuosikausia. Hallinto on aina kieltänyt, että sillä olisi yhtäkään poliittista vankia tai journalistia”, RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire sanoo.


”RSF pyytää YK:n ihmisoikeuksien ylikomissaari Michelle Bacheletia ottamaan tapauksen käsittelyyn, jotta Iran saadaan vastaamaan rikoksistaan.”


Tiedostoa tutkittiin salassa pitkään


Heti kun RSF sai datan käsiinsä, alkoi se tarkistaa siinä esiintyvää sisältöä. Järjestö työskenteli kuukausia verraten tietoja omiin rekistereihinsä ja muiden kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen rekistereihin pidätetyistä toimittajista näinä kolmena vuosikymmenenä sekä YK:n erityistutkimuksiin.


RSF kohdensi kuukausia kestäneessä tutkinnassa huomionsa Iranin vuoden 1979 vallankumouksen jälkeisiin vuosiin. Vallankumouksen myötä Iranin shaahi Mohammed Reza Pahlavi syrjäytettiin ja Iranista tuli islamilainen tasavalta. Vallankumous toimi myös ponnahduslautana vuonna 1980 alkaneelle Irakin-Iranin sodalle.


Datan tutkintaa varten on perustettu Iranin oikeuslaitoksen datan tutkinnan ja käytön komitea (The Committee for the Observation and Use of Iranian Justice Data). Komitea kostuu jäsenistä, jotka ovat tunnettuja ja arvostettuja sekä tuntevat Iranin ihmisoikeustilanteen.


Komiteaa johtaa Nobelin rauhanpalkinnon saanut Shirin Ebadi. Muut komitean jäsenet ovat Iranin poliittisen tilanteen asiantuntijat ja entiset poliittiset vangit Monireh Baradarn ja Iraj Mesdaghi. RSF:n edustajana komiteassa toimii Reza Moini. Komitea tarkkailee ja varmistaa, että vuotaneen datan käyttö noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja ja auttaa vahvistamaan Iranin ihmisoikeustilannetta, etenkin tuottamaan oikeutta tuomituille ja heidän perheenjäsenilleen.


Epämääräisiä syytteitä ja satoja vangitsemisia


Tiedostosta löytyvät jokaisen 860 sorretun journalistin ja kansalaisjournalistin henkilötiedot. Sen lisäksi datasta selviävät oikeat pidätyspäivämäärät, pidätyksestä vastuussa olevien henkilöiden nimet, luetut syytteet, varsinainen tuomio ja päivämäärä, jona se on annettu, sekä sen antanut tuomioistuin ja syyttäjänvirasto.


Journalisteille on luettu hyvin epämääräisiä syytteitä. Tuomion on voinut saada esimerkiksi yhteistyöstä vieraan vihollisvaltion kanssa, maan turvallisuutta vaarantavasta toiminnasta tai hallituksenvastaisen propagandan levittämisestä. Islaminuskon loukkaamisesta tai ylimmän johtajan kritisoimisesta syytetyt journalistit ovat saaneet vankeustuomion.


Suurimmalta osalta tuomituista journalisteista on kielletty heidän perusvapautensa. Heidät on laitettu eristykseen, kielletty hankkimasta asianajajaa tai puhumasta moiselle ja jopa kielletty yhteydenpito perheisiinsä.


Farj Sarkhohin tapaus on malliesimerkki Iranin vangitsemiskäytännöistä. Sarkhoni oli yhden Iranin johtavan poliittisen lehden editori. Iranin tiedustelupalvelu kidnappasi hänet, kun hän oli lähtöselvityksessä lennolle Saksaan 3.11.1996. Koska hänen viisuminsa oli jo leimattu, hallinto pystyi väittämään, että hän oli kadonnut lähdettyään jo Saksaan. Vuotaneesta datasta kuitenkin selviää, että hänet pidätettiin jo Teheranissa. Pidätyksen aikaan monet järjestöt, kuten RSF esittivät huolensa Sarkhonin katoamisesta ja syyttivät Iranin viranomaisia. Kansainvälisen painostuksen myötä hallinto piti lehdistötilaisuuden, jossa Sarkhoni esiintyi ja hänen väitettiin juuri palanneen Turkmenistanista. Tosiasiassa hän oli viettänyt kaksi kuukautta vankilassa.


Ainakin neljä ammattitoimittajaa teloitettu


Nauhalta selviää muutamia teloituksia. Simon Farzami, Teheranin ranskankielisen päivälehden Le Journal de Teheranin editori ja uutistoimisto AFP:n Teheranin toimiston päällikkö sai syytteet vakoilusta Yhdysvalloille. 70-vuotias mies teloitettiin Teheranissa pahamaineisessa Evinin vankilassa kuusi kuukautta vangitsemisensa jälkeen 1980. Kymmeniä muitakin mielipidevankeja teloitettiin samoihin aikoihin. Muut teloitetut toimittajat ovat Ali Asgar Amirani, Said Soltanpour ja Rahman Hatefi-Monfared.


Iranin viranomaiset ovat myös kieltäneet murhanneensa Zahra Kazemin, iranilais-kanadalaisen journalistin. Hän kuoli myös Evinin vankilassa vuonna 2003. Kazemi pidätettiin kuvatessaan Evinin ulkopuolella ja hänet hakattiin pahasti. Hän kuoli vammoihinsa myöhemmin. Tiedostosta selviää, kuinka viranomaiset yrittivät peitellä murhaa kaikin keinoin, jopa muuttaen hänen pidätyspäivämääränsä myöhäisemmäksi, kuin se todellisuudessa oli.


Kymmeniä tuhansia kansalaisia pidätetty


Tietovuoto varmistaa ensi kertaa todelliset lukemat presidentti Mahmoud Ahmadinejadin uudelleenvalintaa vastaan vuonna 2009 pidetyistä protesteista. Silloin pidätettiin jopa 6 048 ihmistä. Tähän asti lukuja on ollut mahdoton päätellä, sillä Iranin islamilainen tasavalta on aina kieltänyt pidättävänsä ihmisiä vain mielenosoitukseen osallistumisen perustein. Pidätettyjen joukossa oli myös toimittajia, jotka dokumentoivat protesteja.


Vuotanut data kattaa kaiken kaikkiaan tiedon 61 940:stä poliittisesta vangista 1980-luvun jälkeen. Heistä ainakin 520 oli pidätyksen aikaan vain 15-18 -vuotiaita.

Data selventää myös vuoden 1988 poliittista verilöylyä, jossa noin 4 000 poliittista vankia teloitettiin korkeimman johtajan Ruhollah Khomeinin määräyksen takia heinä-syyskuussa. Suurin osa uhreista tapettiin Teheranin alueella ja haudattiin joukkohautoihin Khavaranin hautausmaalle kaupungin eteläpuolelle.


Iran on aina kiistänyt uskonvainon, mutta tiedostot paljastavat myös sen, että Bahain uskonnollisen vähemmistön 5 760 jäsentä on pidätetty ja jotkut teloitettu. Syytteenä heillä on ollut lahkoon kuuluminen.


Tiedostoissa vilahtaa myös monia tuttuja iranilaisia nimiä, kuten rauhannobelisti Shirin Ebadi, Euroopan parlamentin Saharovin palkinnon saanut Nasirin Sotoudeh ja entinen Kansainvälisen ihmisoikeuksien liiton (FIDH) puheenjohtaja Abdolkarim Lahiji. Suurin osa heistä onnistui kuitenkin pakenemaan maasta ennen oikeudenkäyntiä, mutta nimet tiedostossa osoittavat, että hallinto suunnitteli heidän vainoamistaan.


Iran on RSF:n lehdistönvapausindeksissä sijalla 164. Indeksissä on 180 valtiota.


Teksti: Nelli Tuominen