Joulukuun 10. päivänä 2021 Nobelin rauhanpalkinto luovutetaan Oslossa ensimmäistä kertaa 80 vuoteen journalisteille. Nobel-komitean mukaan Maria Ressa Filippiineiltä ja Dmitri Muratov Venäjältä edustavat rohkeaa taistelua sananvapauden puolesta aikana, jolloin demokratia ja lehdistönvapaus kohtaavat monenlaisia uhkia.
Pahimmillaan sananvapauden uhat konkretisoituvat surmattujen toimittajien määrässä. Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) kokoamien tietojen mukaan kahden viime vuosikymmenen aikana ainakin 1636 journalistia on murhattu työnsä takia, heistä 916 viimeisen kymmenen vuoden aikana. RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire peräänkuuluttaa yhteisiä toimia journalistien suojelemiseksi.
ꟷ Arvostetun palkinnon myöntäminen kahdelle toimittajalle tänä aikana, jolloin oikeutta tietoon uhkaavat monenlaiset vaarat, on meille sekä kunnia että velvoite. Kutsumme kaikkia, alkaen YK:sta aina valtioihin ja yksittäisiin kansalaisiin saakka, ponnistelemaan yhdessä päättäväisesti, jotta voidaan taata tiedonvälityksen vapaus. Sen ensimmäinen edellytys on, että toimittajat pysyvät hengissä ja voivat tehdä työtään pelkäämättä jatkuvasti. Epävarmuutta pahentaa joidenkin valtioiden kieltäytyminen suojelemasta uhattuja toimittajia. Tiedon välittäminen ei saa tappaa!
Toimittajien surmat ovat tasaisesti vähentyneet vuodesta 2015, jolloin YK:n turvallisuusneuvosto viimeksi julkaisi päätöslausuman (2222), jossa erikseen mainitaan journalistien suojelu (asiassa kuultiin myös RSF:n pääsihteeriä).
Vuonna 2021 tapettujen toimittajien lukumäärä (46) on alhaisin 19 vuoteen. Se johtuu ensinnäkin siitä, että Syyrian, Irakin ja Jemenin konfliktit ovat heikentyneet verisimmistä vuosista 2012–2016. Toinen vaikuttava tekijä on RSF:n ja muiden kansalaisjärjestöjen voimakas kampanjointi kansainvälisten ja kansallisten suojelumekanismien luomiseksi, vaikka toimet ovatkin toistaiseksi jääneet riittämättömiksi. Surmansa saaneiden toimittajien määrät ovat laskeneet myös siksi, että monet tiedonvälitysorganisaatiot ovat lähettäneet aiempaa vähemmän toimittajia raportoimaan paikan päältä joko Covid-19-pandemian vuoksi tai journalisteille liian vaarallisiksi käyneille alueille kuten Libyaan ja Saheliin.
Toinen rauhanpalkinnon saajista, Maria Ressa, tulee Filippiineiltä, joka on toimittajille vaarallinen maa:
33 journalistia on surmattu viimeisen 10 vuoden aikana
15 journalistia on tapettu sen jälkeen, kun Rodrigo Duterte astui presidentinvirkaansa 30.6.2016
Filippiinit on RSF:n listauksessa (Jemenin ohella) maailman 8. vaarallisin maa journalisteille viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perusteena on järjestelmäväkivalta, jota ruokkivat poliittiset kriisit, separatismi ja huumekauppa. RSF katsoo presidentti Duterten kuuluvan maailman sananvapauden vihollisten kärkikaartiin.
Rauhanpalkinnon Ressan kanssa jakava Dmitri Muratov tulee Venäjältä, missä lehdistönvapaus on kasvavassa ahdingossa:
7 journalistia on surmattu viimeisten 10 vuoden aikana
37 journalistia on surmattu sen jälkeen, kun Vladimir Putin astui presidentinvirkaan 7.5.2000
Kuusi Novaja Gazetan, Muratovin päätoimittaman lehden, vakinaista tai avustavaa toimittajaa on tapettu vuoden 1993 jälkeen, jolloin lehti perustettiin. Yksi heistä oli Anna Politkovskaja. Muratov omisti Nobel-palkintonsa lehden murhatuille toimittajille
RSF:n tilastossa toimittajille vaarallisimmista maista viimeisten 10 vuoden aikana Venäjän sjoitus on 21.
RSF:n 180 maailman maata mittaavassa lehdistönvapausindeksissä Venäjä oli vuonna 2021 sijalla 150 ja Filippiinit sijalla 138.
----
RSF-järjestö julkaisee vuoden 2021 luvut surmatuista, vangituista, panttivangiksi otetuista ja kadonneista ja journalisteista torstaina 16. joulukuuta 2021. Raportti on luettavissa järjestön verkkosivulla https://rsf.org/en.
Suomennos Päivi Helander