Miten EU varautuu uusin keinoin tiedotuksen riskeihin, vaalivaikuttamiseen sekä valeuutisiin, joita myös disinformaatioksi kutsutaan. EU:ssa kehitelty erilaisia keinoja näitä sananvapauden vääristymiä vastaan.
Aiheesta pidettiin toimittajille taustatiedotustilaisuus Helsingissä, Eurooppasalissa. Puhujina Anneli Ahonen (EU:n ulkosuhdehallinto, East StratCom) sekä toimittaja Anna Saraste.
Ahosen kokemukset ovat Venäjältä ja hän on tutkinut ns. trollitehtaita. Hänen nykyinen asemapaikkansa on Brysselissä. Sarasteen tutkimus informaatiovaikuttamisesta on vasta valmistumassa.
— Oma kokemukseni tulee Venäjälle ja sen lähialueille suunnatuista tiedotusstrategioista. Tiivistetysti voi sanoa, että vaalivaikuttamisessa disinformaatioon on vastattava selkeillä viesteillä, faktoilla. Tiedotus on oltava sellaista että sitä ymmärtää jokainen ja se puhuttelee kaikkia. Tekstimuotoisen tiedotuksen lisäksi on mukaan otettu videot, jotka paikallistelevisiossa lähetettynä ovat olleet tehokkaita, kertoo Anneli Ahonen.
Trollauksen tarkoitus on vaikuttaa Venäjän eduksi ja EU:n voimaa vastaan. Näin EU-vaalien alla koneistot käyvät kuumana. Kaikkiaan Venäjä käyttää ulkopuoliseen tiedottamiseen eli desinformaation levittämiseen miljardi euroa, 33 kielellä. Disinformaatiolla on monta tapaa vaikuttaa. Ensin on pyritään muokkaamaan ihmisten mielipiteitä suoraan. Tarkoitus on heikentää vastustajan argumentteja. Osa vaikuttamisesta on yksinkertaisesti levittää virheellistä tietoa. Väärällä tiedolla pyritään myös halvaannuttamaan päätöksentekoa. Disinformaatiosta on selviä merkkejä eri tilanteista. Ranskassa Macronin välitettiin olevan USA:n agentti, joka lobbaa amerikkalaisten pankkien etuja. Pietarin trollitehdas lietsoi islamin vastaisuutta Lontoon terrori-iskujen takana. Valtamediankin otsikoihin on noussut paikoin valeuutisia siitä, miten EU antaa vapaat kädet pedofiileille vallata Eurooppa. Myös rokotusvastainen valeuutisointi on laajaa. Nyt disinformaatio on tähtää vaalihäirintään, jossa manipulointi ja väärän informaation levittämisessä käytetään pääosin sosiaalista mediaa.
— Tyypillistä disinformaatiossa on suunnata syytöksiä ”eliittiä” kohtaan. Tavallisten ihmisten ja valtaeliitin välille lietsotaan railoa. Tavallisiin ihmisiin vedotaan perinteisten arvojen säilyttämisellä ja maata uhataan itsenäisen päätöksenteon menetyksellä. Aina disinformaatio ei onnistu ja vaalivaikuttaminen ei tuota tulosta. Tai trollaaja jää valheesta kiinni. Silloin vedotaan salaliittoihin, vaalivilppiin tai tehdään koko asia naurettavaksi.
— Yksi tapa harhauttaa mediaa on esittää asiantuntija haastattelu, jossa luotettavasti esiintyvä auktoriteetti ei ole lainkaan asiantuntija. Silloin sotilasasiantuntija saattaakin olla oikeasti saippuakauppias. Myös juttua tukeva valokuva voi olla kuvakaappaus jotain aivan muuta tilanteesta. Valeuutisissa käytetään usein anonyymejä lähteitä, vääriä faktoja, virheellisiä tilastoja ja olemattomia henkilöitä, sanoo Anna Saraste.
Anneli Ahonen huomauttaa, että Venäjän trollitehtaiden laajuutta ei aluksi ymmärretty. Nyt on laskettu, että vuosina 2016-2018 desinformaation tekemiseen ja levittämiseen on pelkästään Pietarissa käytetty yli 30 miljoonaa euroa.
Jälkiä trollitehtaista on löydetty brexit-äänestyksessä 2016, Saksan parlamenttivaaleissa 2017, Ranskan presidentinvaaleissa 2017, Italian parlamenttivaaleissa 2018 ja Katalonian kansanäänestyksessä 2017.
— Kaikissa maissa eivät valeuutiset mene erityisen hyvin läpi valtamediaan. Ranskassa oli varauduttu vastaiskuin ja hakkereita on pystytty paljastamaan. USA:ssa tilanne on toinen koska media on siellä hyvin polarisoitunut.
Miten toimittaja voi tehdä valeuutisten pyörteessä? Miten laatumedia voi suojautua disinformaatiolta?
— Toimittajan tehtävä on suojella yleisöä väärältä tiedolta. Faktatarkistukseen ja taustatiedon hankkimiseen on yksinkertaisesti saatava aikaa. Koulutus, eritoten tekniikan kehittyessä, on tärkeää. Jo nyt on teknisiä työkaluja, joilla voi tunnistaa tekstejä, kuvien ja videoiden alkuperää. Toimittajan on myös suojattava lähteitään ja samalla itseään. Medialukutaidon kehittäminen ja lisääminen olisi kuuluttava yhä enemmän jo perussivistykseen, sanoo Saraste.
Hilkka Kotkamaa
Juttua on muokattu 5.5 klo 17:04: Kahteen sitaattiin merkittiin Anna Saraste. Juttua on muokattu 5.5 klo 17:38: Korjattu, että Ranskassa Macronin väitettiin olevan USA:n agentti, ei hänen ministerinsä kuten aiemmin oli mainittu.
Juttua on muokattu 5.5 klo 17:39: Korjattu Pariisi Lontooksi ja poistettu että muslimit olisivat olleet terrori-iskun takana. Lisätty että Pietarin trollitehdas lietsoi islamin vastaisuutta Lontoon terrori-iskujen aikana.
Juttu on muokattu 5.5 klo 17:41: Poistettu kohta "Saksassa suurin otsikoin uutisoitua 13-vuotiasta, muslimin raiskaamaa berliiniläistyttöä ei ollut olemassakaan". Tyttö oli olemassa, mutta häntä ei raiskattu.