Väkivalta toimittajia kohtaan kaksinkertaistui Euroopassa – Pohjoismaat journalismin harvoja mallima

Toimittajien kohtaama väkivalta on lisääntynyt koronapandemian myötä, raportoi kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö, jonka vuotuinen maailmanlaajuinen lehdistönvapausindeksi World Press Freedom Index julkaistiin tänään. Suhteellisesti eniten tilanne on heikentynyt Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa kymmenet toimittajat ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi. Indeksin kärjessä ovat Pohjoismaat. “Edes Suomessa toimittajat eivät ole turvassa, vaikka olemmekin listan kakkosena”, toteaa Toimittajat ilman rajoja järjestön Suomen puheenjohtaja Jarmo Mäkelä.


Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain julkaisema World Press Freedom Index mittaa lehdistönvapautta 180 eri maassa ja alueella. Indeksin mukaan toimittajien kohtaama väkivalta on lisääntynyt koronapandemian myötä.


Pohjoismaat ovat kärjessä kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF, Reporters sans frontières) tänään 20.4. julkaisemassa maailmanlaajuisessa lehdistönvapausindeksissä. Vaikka indeksin parhaat maat ovat Norja, Suomi, Ruotsi ja Tanska, muutos huonompaan on ollut suurin juuri Euroopassa. Parhaiden maiden joukossa on enää 12 maata, eli vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Saksa putosi parhaiden ryhmästä ääriliikkeiden ja salaliittoteorioiden kannattajien toimittajiin kohdistuneiden toistuvien väkivaltaisten hyökkäysten takia.

”Kyse ei ole vain sananvapaudesta, jota ääriliikkeet ja salaliittoteoriat uhkaavat kaikkialla Euroopassa, myös meillä Suomessa. Kyse on koko demokraattista yhteiskuntajärjestystä vastaan kohdistuvasta uhasta, joka voimistuu päivä päivältä”, sanoo järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä.

”Totuudelliseen tiedonvälitykseen perustava journalismi on paras rokotus disinformaatiota vastaan. Valitettavasti tuon rokotteen tuotannon ja jakelun estävät liian usein poliittiset, teknologiset ja joskus kulttuurisetkin tekijät. Digitaalisilla alustoilla ja sosiaalisessa mediassa yli rajojen tulvivaan disinformaatioon voidaan vastata journalismilla. Se on keskeinen tapa varmistaa, että julkinen keskustelu perustuu todennettuihin, monipuolisiin faktoihin”, toteaa RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire.

Esimerkiksi Brasilian presidentti on antanut kansalaisilleen lääketieteellisesti perättömiä ja terveydelle vaarallisia neuvoja ja kehotuksia. Brasilia putosi indeksissä toiseksi huonoimpaan kategoriaan, johon Euroopan maista luokitellaan esimerkiksi Venäjä ja alimpana Valko-Venäjä. Kaikkein mustimpaan luokkaan kuuluu suurvalloista Kiina.

Euroopan journalistit hyökkäyksen kohteina

Vaikka Euroopassa sananvapaustilanne on globaalisti yhä paras, harhatiedon leviäminen ja sen kielteiset seuraukset toimittajia kohtaan ovat hälyttävästi lisääntyneet. Saksa putosi indeksissä kaksi pykälää sijalle 13 toimittajiin pandemian aikana kohdistuneiden toistuvien hyökkäysten vuoksi. Vakavia ongelmia on ollut myös muun muassa Kreikassa, Italiassa ja Ranskassa. Puolan ja Unkarin kaltaisten maiden osalta EU:ssa laaditut pakotteet eivät ole tehonneet, eikä EU:n rahoituksen ehdollistamiseen luotu uusi mekanismi ota lainkaan huomioon lehdistönvapautta.

”Hälytyskellojen pitäisi kaikua myös EU:ssa. Yhtenäisistä maantieteellisistä alueista tilanne on hyvä vain Pohjoismaissa. Maailmanlaajuisessa vertailussa ei EU:n suhteellisen hyvään tilanteeseen pidä tuudittautua. Harhatietoon uskotaan EU-maissa yhä laajemmin, ja lisäksi Unkarin ja Puolan kaltaiset maat ovat suoranaisesti hyödyntäneet pandemiaa kiristääkseen otettaan medioista. Edes meillä Suomessa ei ole syytä tyytyväisuuteen, kuten toimittajiin – esimerkiksi Jessikka Aro, Rebekka Härkönen, Johanna Vehkoo - kohdistunut vihapuhe osoittaa”, Jarmo Mäkelä muistuttaa.

Pääasiassa sosiaalisen median levittämän vihapuheen ja valeuutisten myötä luottamus perinteiseen, eettisiä periaatteita noudattavaan journalismiin on huolestuttavasti heikentynyt kaikkialla maailmassa.

”Valhe ei ole mikään vaihtoehtoinen totuus, vaan valhe on valhe, eikä sananvapaus merkitse vapautta valehdella. Sananvapaus merkitsee oikeutta välittää ja vastaanottaa todenmukaista tietoa tarvitsematta pelätä väkivaltaa tai muuta ahdistelua. Jos ymmärrys tästä horjuu, disinformaatio valtaa vaarallisella tavalla tilaa objektiivisuuteen pyrkivältä medialta. Euroopan historiasta tiedetään kyllä, mitä tapahtuu, kun propaganda syrjäyttää vapaan tiedonvälityksen. Meidän aikamme polttava haaste on estää disinformaation syövyttävä vaikutus demokratiaan”, Mäkelä toteaa.

Valonpilkahduksiakin indeksissä on. Tilanne Afrikassa kohentui oleellisesti, kun mm. Burundi (13 sijan parannus), Sierra Leone (10 sijan parannus) ja Mali (9 sijan parannus) ottivat pitkän harppauksen kohti toimivaa sananvapautta.

RSF järjestää verkossa indeksin julkaisun yhteydessä kansainvälisen lehdistötilaisuuden JOURNALISM, VACCINE AGAINST DISINFORMATION, TOO OFTEN BLOCKED. Siihen voi osallistua tiistaina 20.4.2021 Suomen aikaa klo 18. Englanniksi pidettävässä tilaisuudessa puhuvat muun muassa valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Svjatlana Tsihanouskaja sekä tunnettu amerikkalainen politologi ja poliittinen taloustieteilijä Francis Fukuyama. Osallistumislinkki: Registration link

RSF:n vuodesta 2002 julkaisema World Press Freedom Index mittaa lehdistönvapautta 180 eri maassa ja alueella. Indeksi mittaa moniarvoisuutta, median itsenäisyyttä, mediaympäristöä ja itsesensuuria, oikeudellisia puitteita, läpinäkyvyyttä, sekä uutisia ja informaatiota tuottavan infrastruktuurin laatua. Lisäksi indeksi mittaa toimittajiin kohdistuvan häiriköinnin ja väkivallan määrää. Indeksi ei arvioi hallitusten politiikkaa.

RSF:n kansainväliset tiedotteet Euroopan sananvapaustilanteesta löytyvät täältä. Twitter: #RSFIndex #PressFreedom Index @RSF_fi @RSF_inter

Lisätiedot: Jarmo Mäkelä, puheenjohtaja, Toimittajat ilman rajoja Suomi ry, 040 844 2609


Tiedotteen julkaissut alunperin STT