Venäjä on vuoden 2021 mittaan rajoittanut lehdistön- ja ilmaisunvapautta entistä rankemmin. Tämä ilmenee kiistattomasti kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) tuoreesta raportista, joka tarkastelee maan internet-sensuuria.
Venäjällä ainakin viisi Kremlin toimiin kriittisesti suhtautuvaa uutissivustoa on joutunut lopettamaan toimintansa. Lisäksi yhä useammat mediat on mielivaltaisesti julistettu “ulkomaisiksi agenteiksi”, esimerkiksi tv-kanava Dožd ja uutissivusto Meduza sekä useat tutkivaa journalismia harjoittavat tiedotusvälineet. Media-ammattilaisia vastaan on hyökätty laajasti, muun muassa vangitun oppositiohahmon Aleksei Navalnyin puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. BBC:n pitkäaikaisen Venäjän-kirjeenvaihtajan Sarah Rainsfordin karkoitus elokuussa osoittaa, että ulkomaisetkin toimittajat saavat toimia Venäjällä häiriöittä vain niin kauan kuin he eivät arvostele vallanpitäjiä liian jyrkästi.
Uusi julkaisu on marraskuussa 2019 ilmestyneen raportin Everything under control? Internet Censorship and Surveillance in Russia päivitys. Sen on koonnut RSF:n Saksan-osasto, ja se on saatavana verkossa englanniksi, venäjäksi ja saksaksi. Päivitys julkaistiin vajaat kolme viikkoa ennen Venäjän parlamenttivaaleja (vaalipäivä on 19.9.2021), ja se osoittaa miten laajasti valtiojohto Vladimir Putinin johdolla on rajoittanut lehdistön- ja ilmaisunvapautta viime kuukausina.
“Ilman riippumatonta mediaa, joka raportoi Venäjän yhteiskunnan todellisuudesta, vaalit menettävät merkityksensä. Jollei poliittisia vaihtoehtoja ja sosiaalisia ongelmia saa raportoida eikä niistä käydä julkista keskustelua, jokainen äänestys vain vahvistaa vallanpitäjien vääristyneitä näkemyksiä eikä kuvasta kansan tahtoa. Ilmaisunvapaus on perusoikeus, jota demokraattisten maiden hallitusten pitää jatkossa tiukasti puolustaa myös suhteissaan Venäjään”, sanoo RSF:n Saksan-osaston toiminnanjohtaja Christian Mihr.
RSF tarkastelee raportissa myös Venäjän parlamentin eli duuman koronapandemian varjossa säätämiä lakeja. Esimerkiksi niin kutsuttuja “ulkomaisista agentteja”, kunnianloukkauksia ja väitettyä valeuutisointia koskevien uusien säädösten nojalla viranomaiset voivat estää julkaisemasta mitä tahansa informaatiota, joka ei myötäile tapahtumien virallista versiota.
Raportissa kuvataan myös sosiaalisen median toimijoihin kohdistuvaa kasvavaa painetta. Erityisesti länsimaisille somekanaville on määrätty tuntuvia sakkoja vuoden 2021 alkupuoliskolla siitä, etteivät ne ole estäneet Venäjän verkkovalvontaviranomaisen kieltämää sisältöä. RSF kehottaa sosiaalisen median toimijoita olemaan taipumatta painostuksen alla ja suojelemaan käyttäjiensä ilmaisunvapautta myös Venäjällä.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä toteaa, että raportissa kuvataan hämmästyttävän tarkasti ja yksityiskohtaisesti, miten ne kanavat, joissa Venäjällä ennen oli mahdollista julkaista laatujournalismia ja esittää kriittisiäkin mielipiteitä, on nyt tukittu.
"Se mitä median ja sananvapauden osalta Venäjällä on tapahtunut vuosien 2019 ja 2021 välisenä aikana, kun Venäjällä on koronapandemian varjossa valmistauduttu duuman vaaleihin, on pääosin mennyt meiltä Suomessa ohi. Suomalaisia pidetään hyvinä Venäjä-tuntijoina, ja itse uskomme olevamme hyvin perillä siitä, mitä naapurissa tapahtuu. Tämä saksalaisten kollegoidemme laatima raportti osoittaa, että kumpikin käsitys on vähintäänkin kyseenalainen", Mäkelä sanoo.
RSF:n vuosittain julkaisemassa 180 maata käsittävässä lehdistönvapausindeksissä Venäjä on sijalla 150.
Venäjän internetsensuuria koskeva päivitetty raportti Everything under control? Internet Censorship and Surveillance in Russia löytyy verkosta pdf-muodossa: