Toimittajat ilman rajoja Suomi ry varoittaa seurauksista, jotka aiheutuvat korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksestä määrätä Helsingin Sanomien toimittaja maksamaan veroa työnantajan työntekijöidensä puolesta maksamista oikeudenkäyntikuluista.
Asia koskee oikeudenkäyntikuluja huomiota herättävässä oikeudenkäynnissä, jossa kolmea toimittajaa syytettiin valtiosalaisuuksien paljastamisesta Helsingin Sanomien lehtijutussa joulukuussa 2017.
Helsingin käräjäoikeus vapautti yhden syytetyistä kaikista syytteistä ja kaksi muuta tuomittiin. Vain yksi heistä tuomittiin rangaistukseen.
Tuomiot eivät ole lainvoimaisia, koska kaikki osapuolet ovat valittaneet niistä. Asiaa käsitellään parhaillaan Helsingin hovioikeudessa.
KHO:n päätös on valitettava ja sillä on kauaskantoisia seurauksia. Journalismin tehtävänä demokraattisessa yhteiskunnassa on yhteiskunnallisten ilmiöiden ja vallanpitäjien tarkastelu - työ, johon aina liittyy riskejä.
– Mikäli toimittajat eivät pysty täyttämään tätä tehtävää suurten veroseuraamuksien pelossa, on se vakava isku erityisesti analyyttiselle laadukkaalle journalismille ja koko demokraattiselle yhteiskunnalle, varoittaa Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma.
– KHO:n päätös johtaa väistämättä varovaisuuteen sananvapauden käytössä, niin sanottuun”chilling effects”-ilmiöön, toteaa viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen joka on perehtynyt eritysesti sananvapauden sääntelyyn sekä julkisuuteen, tekijänoikeuteen ja yksityisyyden suojaan liittyviin kysymyksiin.
KHO:n päätöksestä voi tulla myös ase vallanpitäjien käsissä : halutessaan he pystyvät näin hiljentämään median.
Uhka koskee samalla muita ammattiryhmiä, kuten lakiasiantuntijat ja elinkeinoelämän edustajat ovat huomauttaneet.
Merkittävien oikeudenkäyntikulujen uhka on tärkeä työkalu niin sanotuissa strategisissa oikeudenkäyntiprosesseissa (strategiset oikeusjutut yleisön osallistumista vastaan, nk. SLAPP-prosessit), joiden perimmäinen tarkoitus on hiljentää kriittinen analyysi nostamalla syytteitä perustein, jotka eivät varsinaisesti liity itse asiaan.
Sinänsä ei ole ainutlaatuista, että vastaaja vastaa oikeudenkäyntikuluistaan. KHO perustelee päätöstään sillä, että syyte oli suunnattu luonnollista henkilöä vastaan ja ettei toimittajan velvollisuuksiin kuulunut olla syytettynä valtiosalaisuuksien paljastamisesta. Oikeuspalkkio kuuluisi täten luokiteltavaksi toimittajan verotettavaksi tuloksi.
Kuitenkin media-alalla on yleistä, että työnantaja maksaa toimittajan oikeudenkäyntikulut, jos julkaistu artikkeli johtaa oikeusjuttuun.
Tämä.on loogista, koska yksikään toimittaja ei yksin tee päätöstä artikkelin julkaisemisesta. Vastuu julkaisusta on toimituksellisella johdolla, viime kädessä päätoimittajalla.
Koska oikeudenkäyntikulut voivat nousta korkeiksi – tässä tapauksessa 2,4 miljoonaan euroon –,
veron määrä voi olla satoja tuhansia euroja.
KHO:n päätöksestä ei voi valittaa, mutta päätös voidaan viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Suomea on aiemminkin kritisoitu sananvapautta loukkaavista katsotuista oikeuden päätöksistä. Suurin osa näistä on koskenut huolta mediasta.
Hårt slag mot pressfriheten
Reportrar utan gränser Finland rf varnar skarpt för följderna av Högsta förvaltningsdomstolens (HFD) beslut att ålägga Helsingin Sanomats journalist att betala skatt på de juristarvoden som arbetsgivaren har betalt för sin anställdas räkning.
Ärendet gäller rättegångsarvoden i den uppmärksammade processen där tre journalister åtalades för att ha avslöjat statshemligheter i en artikel i Helsingin Sanomat i december 2017.
Helsingfors tingsrätt friade en av de åtalade på alla punkter, medan de två andra fick en fällande dom. Bara en av de dömda fick ett straff.
Domarna har inte vunnit laga kraft, eftersom alla parter överklagat dem. Ärendet behandlas som bäst i Helsingfors hovrätt.
HFD:s beslut är beklagligt och har långt gående följder. Journalistikens uppgift i ett demokratiskt samhälle är att granska samhällsfenomen och makthavare, ett arbete som alltid är förknippat med risker.
– Om journalister inte kan fullfölja detta uppdrag på grund av rädsla för skattesmällar av stora mått är det ett allvarligt slag mot i synnerhet den analyserande kvalitetsjournalistiken och mot hela det demokratiska samhället, varnar Yrsa Grüne-Luoma, ordförande för Reportrar utan gränsers avdelning i Finland.
– HFD:s beslut leder oundvikligen till en ”chilling effect", ett nedtystande av yttrandefriheten, säger Riku Neuvonen, docent i medierätt.
HFD:s beslut kan också bli ett vapen i handen på makthavare som vill tysta ner medier. Men hotet gäller också andra yrkesgrupper, vilket både juridiska experter och företrädare för näringslivet har påpekat.
I strategiska rättsprocesser (Strategic lawsuits against public participation, så kallade SLAPP-processer) där avsikten är att lägga munkavle på kritisk analys genom att väcka åtal på grunder som egentligen inte har med själva saken att göra, är hotet om betydande rättegångsarvoden ett viktigt redskap.
I sig är det inte unikt att en åtalad får stå för sina rättegångskostnader. HFD motiverar sitt beslut med att åtalet riktades mot en fysisk person och att det inte hörde till journalistens arbetsuppgifter att stå åtalad för att ha avslöjat statshemligheter. Därmed måste juristarvodena klassificeras som skattebelagd inkomst för journalisten.
Men inom mediebranschen är det vanligt att arbetsgivaren står för journalistens rättegångskostnader om en publicerad artikel leder till en domstolsprocess.
Det är logiskt eftersom ingen journalist ensam fattar beslut om att en artikel ska publiceras. Ansvaret för publicering ligger på redaktionsledningen, i sista hand chefredaktören.
Eftersom rättegångskostnaderna kan stiga till höga belopp – i det gällande fallet 2,4 miljoner euro – kan skattebeloppet röra sig om hundratusentals euro.
HFD:s beslut kan inte överklagas. Men ärendet kan föras vidare till Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter. Finland har tidigare prickats för domstolsbeslut som har betraktats som brott mot yttrandefriheten. De flesta av dem har gällt medier.
Comments