Miten Suomi sijoittuu tällä kertaa lehdistönvapaudessa? Indeksi julkaistaan vappuaattona

Suomi on pitänyt monta vuotta viidettä sijaa RSF:n kansainvälisessä lehdistönvapausindeksissä. Indeksi julkaistaan 25. kertaa torstaina 30. huhtikuuta.

Toimittajien työ on vaikeutunut viime vuosina sekä Suomessa että maailmalla. Lehdistönvapauden tilannetta eri maissa seuraa vuosittain RSF:n eli kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön koostama lehdistönvapausindeksi. Se julkaistaan 25. kerran torstaina 30. huhtikuuta 2026 eli kolme päivää ennen maailman lehdistönvapauden päivää.

Yhtenä ilmentymänä ongelmista ovat toimittajiin kohdistuva vihapuhe ja painostus.

Esimerkiksi Iltalehden toimittajaan Ida Erämaahan kohdistunut painostus ja sen seurausten käsittely jatkui edelleen. Tapaus sai alkunsa kesällä 2023, jolloin Erämaa kirjoitti perussuomalaisia käsittelevän kolumnin. Erämaalle lähetettiin vihaviestejä, joiden sisältöjä on käsitelty oikeudessa. Elokuussa Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi sähköpostitse Erämaata solvanneen miehen sakkoihin. Kuluvan vuoden maaliskuussa Lapin käräjäoikeus tuomitsi sähköpostissaan Erämaata nimitelleen miehen kunnianloukkauksesta sakkoihin. Kumpikaan tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Suomessa viime vuonna puhutti myös vuonna 2017 alkunsa saanut Viestikoekeskus-juttu, koska korkein oikeus ei myöntänyt tapauksessa valituslupaa. Kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja saman rikoksen yrittämisestä, ja tuomiot pysyvät voimassa.

Lisäksi median synkkä taloustilanne näkyi useina muutosneuvotteluina Suomessa.

Indeksi vertailee yhteensä 180 maata

Lehdistönvapausindeksi tarjoaa kattavan analyysin journalismin tilasta maailmanlaajuisesti ja seuraa kehitystä myös alueellisesti. Mukana vertailussa on 180 maata tai aluetta.

Suomen asemaa indeksissä voi kutsua poikkeukselliseksi. Suomi on joka kerta sijoittunut kärkimaiden joukkoon, kun taas naapurimaa Venäjä sijoittuu indeksin toiseen päähän.

Venäjä sijoittui indeksissä viime vuonna sijalle 171, ja Suomi viidenneksi. Kuilu naapurimaiden sijoitusten välillä on syvempi kuin esimerkiksi Pohjois- ja Etelän-Korean välillä: Etelä-Korean sijoitus indeksissä oli viime vuonna 61. ja Pohjois-Korean 179.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin kaudella ilmapiiri on muuttunut ja suhtautuminen mediaan kiristynyt. Israelin hyökkäys Gazassa jatkuu, ja useat toimittajat ovat kuolleet konfliktissa sen alkamisen jälkeen. Väkivaltaa ovat kohdanneet useat toimittajat myös esimerkiksi Ukrainassa, jossa Venäjän hyökkäyssota jatkuu. Valko-Venäjällä vankiloissa istuu yhä kymmeniä toimittajia.

Indeksi perustuu viime vuoden tilanteeseen. Tämän vuoden tapahtumat eivät siis indeksissä vielä näy.

Suomi indeksissä

Suomi oli pitkään lehdistönvapauden ykkösmaa maailmassa. Indeksiä on julkaistu vuodesta 2002. Kuluneiden reilun 20 vuoden aikana Suomi on ollut indeksin ensimmäisellä sijalla yli 10 kertaa.

Indeksi uudistettiin vuonna 2022, eikä sijoituksia ennen ja jälkeen uudistuksen voi siksi suoraan verrata.

Vuoden 2016 jälkeen Suomi ei ole ykkössijalle palannut, vaikka sijoitus on säilynyt kärkimaiden joukossa. Viime vuoden viidettä sijaa huonommin Suomi ei ole indeksissä toistaiseksi koskaan sijoittunut. 

Lue lisää: Nämä tapahtumat ovat vaikuttaneet Suomen sijoitukseen vuosien varrella

RSF:n lehdistönvapausindeksi

Vuodesta 2002 julkaistu indeksi arvioi lehdistönvapautta 180 maassa ja alueella.

Indeksi on tilannekuva lehdistönvapaudesta. Se ei mittaa journalismin laatua tai arvioi poliittista päätöksentekoa, vaikka poliittisilla päätöksillä saattaa olla vaikutusta sijoitukseen.

Indeksi uudistettiin vuonna 2022. Se arvioi nyt lehdistönvapautta viiden mittarin avulla: poliittinen ympäristö, laillinen toimintakehikko, taloudelliset edellytykset, sosiokulttuurinen ympäristö ja toimittajien turvallisuus. Indeksi ei arvioi hallitusten politiikkaa.

Sijoituksia ennen ja jälkeen uudistuksen ei voi suoraan verrata.

Sijoitus Indeksissä perustuu media-ammattilaisten, juristien ja yhteiskuntatieteilijöiden vastauksiin RSF:n laatimassa laajassa kyselyssä. Toimittajiin ja tiedotusvälineisiin kohdistuvia väärinkäytöksiä arvioidaan laadullisen tutkimuksen avulla.