Kiina yrittää levittää mediasensuuria maailmalle ja jatkaa uiguurimuslimien vainoa

Päivitetty: 12o kesä 2019


Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä tuli kuluneeksi tänään 4. kesäkuuta kolmekymmentä vuotta. Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja (RSF) varoittaa maailman demokratioita uhasta, jonka nyky-Kiinan systemaattinen mediakontrolli tuottaa journalistiselle vapaudelle.


Maaliskuussa RSF julkaisi raportin Kiinan uudesta mediastrategiasta. Pitkiin tutkimuksiin perustuvasta raportista kävi ilmi, että Pekingin kansainvälisten uutisten kontrollointiin pyrkivä strategia uhkaa sanan- ja lehdistönvapautta maailmanlaajuisesti.


RSF linjaakin, että Pekingin mieliksi toimiminen on kohtalokasta kaikille niille, jotka arvostavat vapautta. Kiina käyttää uhkailua ja väkivaltaa hiljentääkseen toisinajattelijoita jopa demokraattisissa valtioissa. Freelancetoimittajista valtamedioihin, painotaloista sosiaalisen median alustoihin, ei yksikään linkki uutistuotannon ketjussa ole immuuni maan ”näkymättömälle kädelle”.


”Pekingin mallissa journalistien rooli on vain välittää eteenpäin valtion propagandaa kyseenalaistamatta sitä, mitä maan hallitus tekee”, sanoo RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire.


”Jos demokratiat eivät tätä vastusta, Pekingin autoritäärinen mediamalli valloittaa kansainvälisen median. Tällöin Kiina-myönteinen propaganda syrjäyttää journalismin sellaisena, kuin me sen tunnemme.”


Täältä voit lukea Deloiren ja Wu’er Kaixin China’s New World Media Order -kommentin.


Sensuurin ja valvonnan vientiä sekä journalistien koulutusleirejä


Kiina on investoinut massiivisesti median ja kommunikaation modernisointiin viime vuosikymmenen aikana. Valtion omistama CGTN -televisiokanava tuottaa lähetyksiä jo 140 maassa. Niin ikään valtion omistama radiokanava RCI puolestaan tekee lähetyksiä 65 kielellä.


Valtio on myös houkutellut kymmeniä tuhansia journalisteja kehittyvistä maista ”kehittämään kriittistä ajatteluaan” Pekingiin maksaen kaikki matka- ja majoituskustannukset. Vastineeksi journalistit ovat tehneet Kiinan hallitukselle myönteisiä juttuja. Kiinassa lähes kaikki vastamedian julkaisut on ostettu ja valjastettu osaksi kommunistisen puolueen propagandakoneistoa.


Peking vie sensuuria ja valvontatyökaluja menestyksekkäästi myös muualle Kaakkois-Aasiaan. Näitä ovat muun muassa sensuroitu hakukone Baidu ja pikaviestipalvelu WeChat. Lisäksi ankara lainsäädäntömalli on saanut kannatusta.


58 uiguuritoimittajaa pidätetty


Voittoa tavoittelematon ihmisoikeusjärjestö Uyghur Human Rights Project (UHRP) paljasti vastikään, että 58 journalistia Xinjiangin maakunnassa on pidätetty. Näiden pidätysten myötä Kiinassa on RSF:n tietojen mukaan tällä hetkellä 111 pidätettyä journalistia.


Pidätettyjen joukossa on toimittajia, päätoimittajia sekä kustantajia. RSF:n Itä-Aasian osaston johtaja Cédric Alviani vaatii Kiinan viranomaisia vapauttamaan vangitut toimittajat viipymättä. Hänen mukaansa pidätykset ovat konkreettinen osoitus Kiinan lehdistönvapausrikkomusten laajuudesta Xinjiangin maakunnassa. Viimeisten kahden vuoden aikana Xinjiangin uiguurimuslimeihin kohdistuvat vainot ovat johtaneet 1,5 miljoonan ihmisen mielivaltaiseen pidätykseen.


Kiina on sijalla 177 RSF:n tuoreessa lehdistönvapausindeksissä. Indeksissä listataan 180 maata niiden lehdistön- ja sananvapaustilanteen mukaan.


Teksti: Nelli Tuominen