Guatemalan presidentinvaalit sunnuntaina: Miltä näyttää lehdistönvapauden tulevaisuus?

Sunnuntaina 16. kesäkuuta Guatemalan kansalaiset äänestävät uudesta presidentistä. Kansainvälinen toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) ja Guatemalan toimittajien liitto (APG) ilmaisevat huolensa maan toimittajiin kohdistuvasta vihamielisestä ilmapiiristä. Järjestöt pyytävät seuraavaa valtionjohtajaa todella huolehtimaan journalistien turvallisuudesta, sillä väistyvä presidentti Jimmy Morales jättää taakseen tuhoisan, lehdistönvapautta uhkaavan myrskyn.


Guatemalan tuleva presidentti sekä tasavallan kongressin jäsenet valitaan nelivuotiskaudeksi 2020-2024. Perinteisesti vaalivuosi on maassa sellaista aikaa, jolloin lehdistön- ja ilmaisunvapauden rikkomukset lisääntyvät etenkin syrjäisillä seuduilla. Edellisenä vaalivuonna 2015 journalistien kohtaamia hyökkäyksiä analysoiva Observatorio de los Periodistas -järjestö raportoi 111 tapauksesta. Näihin lukeutui myös kolmen journalistin salamurha.


Guatemalan journalistit elävät vihamielisessä ympäristössä, jossa he eivät voi vapaasti harjoittaa ammattiaan. Julkinen sektori suhtautuu heidän kokemiinsa hyökkäyksiin passiivisesti ja väistyvä presidentti Jimmy Morales on viimeisen kolmen vuoden aikana puheissaan jatkuvasti lietsonut vihamielisyyttä lehdistöä kohtaan.


Maan tämänhetkinen vihamielinen tilanne antaa aihetta pelkoon, että rikosoikeuden väärinkäyttö, verkkohyökkäykset ja sosiaalisen median lokakampanjat toimittajia kohtaan tulevat jatkumaan.


Uhriutumista ja valeuutisiksi syyttelyä


RSF ja Guatemalan toimittajien liitto APG ovat surreet Moralesin hallinnon asennetta lehdistöä kohtaan. Väistyvä presidentti ja hänen hallintonsa ovat toistuvasti hyökänneet lehdistöä vastaan.


”Morales lupasi kautensa alussa esimerkiksi journalisteille kansallisen suojeluohjelman ja julisti oviensa olevan avoinna lehdistölle. Kuitenkin hänestä tuli kaikkein tinkimättömin vapaan lehdistön vastustaja”, sanoo RSF:n Latinalaisen Amerikan osaston puheenjohtaja Emmanuel Colombié.


Presidentille luonteenomaista on ollut toimittajien jatkuva välttely sekä kiistanalaisiin kysymyksiin vastaamatta jättäminen. Sen lisäksi, että hän on torjunut median kysymykset, on hän maalannut itsestään julkisissa puheissaan kuvan median uhrina. Hän on julistanut toimittajien kiperät kysymykset valeuutisoinniksi, jonka tarkoitus on vain vahingoittaa hänen julkisuuskuvaansa.


Moralesin esimerkki on rohkaissut hänen seuraajiaan ja hallinnon virkamiehiä käyttämään väkivaltaa toimittajia kohtaan, rajoittamaan heidän työskentelyään tai vähintään syyttämään uutisointia puolueellisiksi.


Sensuuria ja itsesensuuria


Paikallispoliitikot ja -viranomaiset hiljentävät systemaattisesti julkaisuja, kritiikkiä ja tutkimuksia, jotka saattaisivat haitata heidän valta-asemaansa. Useita maan sanomalehtiä on ostettu, toimittajia kohtaan hyökätty ja uutislähetyksiä lopetettu. Valtion epäillään myös sotkeutuneen heinäkuussa 2018 tapahtuneesseen kahden mediakanavan toimittajien henkilökohtaisten tavaroiden ja työvälineiden takavarikkoon.


Massiiviset vihakampanjat verkossa ovat arkipäivää. Huhtikuussa 2018 journalisti Henry Biniä kohtaan käynnistettiin vihakampanja, koska yksi Binin tutkimus osoitti Moralesin kritisoijia kohtaan hyökkäävien valeprofiilien yhteyden presidentin sosiaalisen viestinnän vastaavaan Alfredo Britoon. Moralesin läheiset viranomaiset myös nostavat kyseenalaisia syytteitä toimittajia kohtaan. Heinäkuussa 2018 ulkoministeri Sandra Jovel nosti syytteen elPeródico -lehden päätoimittaja José Rubén Zamoraa kohtaan väitetystä psyykkisestä väkivallasta naisia kohtaan.


Edellä mainittujen syiden takia sensuuri ja itsesensuuri ovat edelleen yksi suurimmista ongelmista maassa. Journalistit pelkäävät usein tutkia tai julkaista etenkin järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kavalluksiin ja viranomaisten laittomaan toimintaan liittyvää tietoa. Journalistit myös välttävät sekä julkista puhumista että syytteiden nostamista kohtaamastaan vainosta pahemman rangaistuksen pelossa.


Suosituksia tulevalle presidentille


RSF ja APG vaativat tulevilta presidenttiehdokkaalta julkista sitoutumista journalistien kunnioittamiseen ja lehdistönvapauden edistämiseen. Tuleva presidentti ei voi uhriutua ja lietsoa vihaa puheissaan ja hänen tulisi nostaa lehdistön asema yhdeksi tulevan hallituksen prioriteeteista. Järjestöt kehottavat myös oppimaan menneisyyden virheistä ja toivovat tulevan presidentin käynnistävän esimerkiksi journalistien suojeluohjelman uudelleen.


Lue kaikki kehotukset täältä (englanniksi).


Guatemala on sijalla 116 Toimittajat ilman rajoja -järjestön huhtikuussa julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä. Indeksissä listataan 180 maata niiden lehdistönvapaustilanteen toteutumisen mukaan.


Teksti: Nelli Tuominen