USA: Trumpin hallinnolta 17 uutta syytettä Julian Assangea vastaan

Päivitetty: 4. kesä 2019


Yhdysvaltain hallinto syyttää Assangea Espionage Act -lain rikkomisesta. Hallinto ilmoitti syytteistä WikiLeaksin perustajaa vastaan torstaina 23. toukokuuta.


Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) on syvästi huolissaan Yhdysvaltain oikeusministeriön viimeisimpien syytteiden mahdollisista seurauksista. Hallinto nosti WikiLeaksin perustaja Julian Assangea vastaan 17 uutta syytettä Espionage Actin rikkomisesta. Uudet syytteet keskittyvät Yhdysvaltain armeijan entisen tiedustelupäällikkö Chelsea Manningin tietovuotoihin.


Oikeusministeriö katsoo Assangen auttaneen ja yllyttäneen Manningia varastamaan vuotamansa ulkoministeriön ja armeijan salaiseksi luokitellut asiakirjat. Oikeusministeriö arvioi Assangen juonitelleen Manningin kanssa aineiston varastamiseksi tietäen, että sitä käytettäisiin joko tuottamaan vahinkoa Yhdysvalloille tai antamaan hyötyä vieraalle valtiolle. Assangea vastaan nostettiin jo viime kuussa syytteet yrityksestä auttaa Manningia hakkeroimaan valtion tietokone salaisen tiedon saamiseksi.


”Viimeisimmät syytteet Assangea vastaan voivat olla todella katastrofaalisia Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuudesta raportoinnin tulevaisuutta ajatellen. Olemme nähneet Espionage Actia käytettävän jo liian monta kertaa journalistisia lähteitä vastaan”, sanoo Sabine Dolan, RSF:n Pohjois-Amerikan osaston väliaikainen toiminnanjohtaja.


RSF on huolissaan, että syytteistä tulee vaarallinen ennakkotapaus. Tulevaisuudessa samoja perusteita voisi käyttää syyttämään toimittajia ja kustantajia osallistumisesta sellaiseen toimintaan, johon tutkiva journalismi ja raportointi perustuu. Jos WikiLeaksin katsotaan rikkoneen lakia julkaisemalla tietoja, jotka ovat peräisin lähteestä, jolla ei ole oikeutta välittää niitä, ei journalismi olisi vastaavilta syytteiltä suojassa.


Useiden kymmenien vuosien vankeus uhkana


Assange on viides yksittäinen henkilö, jota syytetään Espionage Actin rikkomisesta sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump astui virkaan. Espionage Act on liittovaltion laki, joka astui Yhdysvalloissa voimaan vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan aikana. Laki kieltää esimerkiksi kaiken sotilasoperaatioihin sekaantumisen ja vaikuttamisen sekä valtion vihollisten tukemisen sodan aikana.


Jos Assange tuomitaan, hän voi saada maksimissaan kymmenen vuoden vankeustuomion jokaisesta syytteestä, paitsi tietokoneeseen tunkeutumisen salaliitosta. Siitä hän voisi saada maksimissaan viiden vuoden tuomion. Teoriassa Assange voisi siis saada 175 vuotta vankeutta.


Assange on tällä hetkellä pidätettynä Britanniassa, jossa hän istuu 50 viikon mittaista vankeustuomiota takuiden rikkomisesta vuonna 2012. Häntä uhkaa luovutus sekä Yhdysvaltoihin WikiLeaks -vuotojen takia, että Ruotsiin, jossa häntä vastaan on nostettu raiskaussyyte. RSF on pyytänyt Britannian hallintoa kunnioittamaan lehdistönvapauden periaatteita Assangen kohtelussa ja esittänyt huolensa mahdollista Yhdysvaltoihin luovutusta kohtaan.


Yhdysvallat putosi RSF:n tuoreessa lehdistönvapausindeksissä kolme sijaa, ja on nyt sijalla 48. Indeksissä on listattu 180 maata.


Teksti: Nelli Tuominen