Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) tukee Venäjän riippumattomia journalisteja ja medioita, jotka ponnistelevat välittääkseen luotettavaa tietoa, vaikka maan johto on Ukrainan sodan alettua vaikeuttanut tiedonvälitystä entisestään.
Venäjän tiedotusvälineitä on kielletty käyttämästä sanoja ”sota”, ”hyökkäys” ja ”maahantunkeutuminen”. Ainoastaan ”Venäjän virallisista lähteistä” (lue: puolustusministeriöstä) tullut informaatio on hyväksyttävää. Jo lokakuusta 2021 lähtien tiedot sotilaallisista tappioista tai joukkojen moraalista on luokiteltu salassa pidettäviksi. Seurauksena kiellon rikkomisesta on mahdollinen rikossyyte ja joutuminen "ulkomaisten agenttien" listalle. Journalistien ja mediatyöntekijöiden liiton 26.2.2022 julkaistussa tiedotteessa Venäjän tiedonvälityksen valvontaelin Roskomnadzor vertautuukin [Orwellin 1984-romaanin] ”Totuusministeriöön”.
Maanantaina 28.2.2022 Roskomnadzor esti pääsyn ainakin kuuden verkkomedian sivustoille niiden sotauutisoinnin vuoksi. Näitä ovat ensinnäkin yhdysvaltalaisen Radio Free Europe/Radio Libertyn (RFE/RL) Prahasta johdettu verkko-tv-kanava Nastojaštšee Vremja ja Krimillä toimiva Krym Realii. Lisäksi estettiin pääsy opposition The New Times -julkaisuun, Doxa-opiskelijalehteen, Interfax-Ukraine-uutistoimiston venäjänkieliseen versioon sekä Ukrainan hallitukselle myönteiselle Gordon-uutissivustolle.
RSF:n Itä-Euroopan ja Keski-Aasian toimiston päällikkö Jeanne Cavelier sanoo, että informaatiosota on täydessä käynnissä Venäjällä.
ꟷ Presidentti Vladimir Putinin on otettava kaikki mediat taistelukäyttöön todistellakseen kansalaisille Ukrainaan hyökkäämisen olevan oikeutettua ja salatakseen sodan uhrit. Mutta Pravdan aikakausi on ohi. RSF tukee riippumattomia mediatoimijoita, jotka uutisoivat todenmukaisesti tässä dramaattisessa toimintaympäristössä.
Kanteita nostettu
Roskomnadzor on myös nostanut kanteita ainakin 10 mediatoimijaa vastaan ”valheellisen tiedon levittämisestä”. Näitä ovat esimerkiksi radioasema Eho Moskvy, suosittu Mediazona-uutissivusto, Dožd-televisiokanava sekä tutkivaan journalismiin erikoistunut sanomalehti Novaja Gazeta. Sen päätoimittaja, Nobelin rauhanpalkinnon 2021 saanut Dmitri Muratov, julkaisi laajaan sodanvastaiseen liikkeeseen rohkaisevan videon. Solidaarisuuden ilmauksena Novaja Gazetan 26.2. 2022 numero julkaistiin sekä venäjän- että ukrainankielisenä. Myös ammattilehti Žurnalist sai syytteen, nähtävästi julkaistuaan Muratovin videon, jossa käytettiin sanaa ”sota”, vaikka lehti poisti myöhemmin videon sivultaan.
Roskomnadzor syyttää näitä medioita siitä, että ne ovat julkaisseet ”väärää tietoa ukrainalaiskaupunkien pommittamisesta ja Venäjän armeijan aiheuttamista siviilien kuolemista sekä kutsuneet käynnissä olevaa operaatiota hyökkäykseksi, sodaksi, maahantunkeutumiseksi tai sodanjulistukseksi".
Roskomnadzorin varoitusten jälkeen muut mediat poistivat sisältöjä, jotka eivät vallanpitäjiä miellyttäneet. Uhkana oli, että muutoin yleisöltä estetään pääsy median verkkosivulle tai määrätään jopa viiden miljoonan ruplan (= yli 50 000 euroa) sakko. Esimerkiksi siperialaisen Prospekt Mira -verkkojulkaisun täytyi poistaa sivuiltaan artikkeli, jossa viitattiin ukrainalaiskaupungeissa tapahtuneisiin räjähdyksiin.
Myös sosiaalisen median valvonta on kiristynyt. Internet-operaattorit ovat rajoittaneet pääsyä Twitteriin. Roskomnadzor alkoi 25.2. estää pääsyä Facebookiin, sillä yhteisöpalvelu päätti supistaa hakukoneen tuloksista linkkejä eräisiin vallanpitäjiä myötäileviin ja valtion medioihin. Salattuja yhteyksiä käyttävän Telegram-viestinpalvelun perustaja Pavel Durov ilmoitti ensin aikovansa rajoittaa pääsyä julkaisualustaansa Ukrainassa ja Venäjällä, koska monilla Telegramin kanavilla velloi hallitsemattomasti valeuutisia, mutta myöhemmin hän pyörsi päätöksensä.
Toimittajia pidätetään ja häiritään
Sodasta raportoineita journalisteja on pidätetty. Polina Ulanovskaja (SotaVision-verkkosivu) sekä ainakin kolme muuta paikallisuutissivustojen toimittajaa, Valeria Dulskaja (93.ru ), Valeria Kirsanova ja Nikita Zyrianov (Yuga.ru) pidätettiin, kun he olivat raportoimassa sodanvastaisesta mielenosoituksesta Krasnodarissa 27.2., mutta heidät vapautettiin illalla.
RFE/RL:n venäjänkielisen toimituksen, Radio Svobodan, kolme toimittajaa Ivan Voronin, Artjom Radygin ja Nikita Tatarski pidätettiin Moskovassa 24.2., kun he olivat raportoimassa sodanvastaisesta protestista. Heidät vapautettiin kuuden tunnin kuluttua, kun heidän lakimiehensä puuttuivat asiaan.
Lähellä Ukrainan rajaa sijaitsevassa Belgorodin kaupungissa protestoitiin 26.2.2022 sotaa vastaan. Journalistit Ilja Azar, Ivan Žilin (Novaja Gazeta), Sergei Khazov-Kassia ja kuvaaja Andrei Kiselev (Radio Svoboda) vietiin kahdeksi tunniksi poliisiasemalle, kun he valmistautuivat raportoimaan mielenilmauksesta. Julkaisemassaan artikkelissa Novaja Gazetan toimittajat kertovat, että he olivat menossa sairaalaan tarkoituksenaan haastatella sinne vietyjä haavoittuneita, mutta vartija pyysi heitä poistumaan rakennuksesta. Artikkelin mukaan edellisenä päivänä Valko-Venäjän (nyt Puolassa maanpaossa toimivan tv-kanavan) Belsatin journalisti oli pahoinpidelty sairaalassa ja pakotettu tuhoamaan ottamansa valokuvat. ”Hän sanoi nähneensä enemmän kuin me”, he toteavat.
Riskeistä huolimatta journalistit ovat protestoineet vallanpitäjien kiristyvässä kuristusotteessa. Joitakin on pidätetty, kun he ovat yksin julkisella paikalla kantaneet sensuurinvastaista kylttiä ꟷ ainoa sallittu mielenosoitusmuoto. Joitakin on painostettu. Esimerkiksi talouslehti Kommersantin ulkomaanosaston toimittaja Jelena Tšernenko jätettiin Kremlin akkreditoitujen toimittajien ulkopuolelle, kun hän oli julkaissut avoimen sotaa vastustavan kirjeen, jonka oli allekirjoittanut yli 300 journalistia.
Samaan aikaan valtion media on nostanut taistelutasoaan. Rossija 1 -tv-kanava päätti 27.2. antaa paljon lisää aikaa hallituksen propagandaa syytäville ohjelmille, kuten Vladimir Solovjevin talk-showlle. Juontaja on kansainvälisten sanktioiden kohteena. ”Venäjällä virkailijat ja toimittajat tulisi puhdistaa, jolleivät he kannata Putinia”, hän sanoi 24.2. lähetetyssä ohjelmassaan.
RSF:n 180 maata kattavassa lehdistönvapausindeksissä Venäjä oli vuonna 2021 sijalla 150.
Suomennos Päivi Helander
Lisätietoa
Artikkelin julkaisun jälkeen kuuntelijoilta ja katselijoilta on estetty pääsy myös radioasema Eho Moskvyn ja Dožd-televisiokanavan lähetyksiin.
Kansainvälisen RSF:n verkkosivu, jolta löytyy myös yllä oleva artikkeli englanniksi (1.3.2022)
Ruotsin RSF-osaston verkkosivulla on artikkelin ruotsinnos
Venäläisten tiedonsaannista kertoo muun muassa BBC:n artikkeli (2.3.2022) Watching the war on Russian TV - a whole different story